Kalastusvälineitä kansatieteellisistä kokoelmista
Kalastusta on harjoitettu vuosituhansien ajan, ja kalastusvälineiden kirjo on valtava aina pienistä koukuista suuriin nuottiin. Tähän tutkijan valintaan on koottu muutamia 1800- ja 1900-luvun kalastusvälineitä kansatieteellisistä kokoelmista. Lisää kalastusvälineitä löytyy digitaalisesta kokoelmasta kirjoittamalla hakukenttään kalastus (pyynti).
Valitse kuva saadaksesi lisää tietoa
Uistin
Verkon paino
Äyskäri
Atrain
Tuulaskoura
Pilkkionki
Nuotan paino
Koho
Kalakoukkuja
Uistin ja kela
Lohinuotan koho
Atrain
Madekoukkuja
Kela
Verkon puikkari
Matolaatikko
Pohjaonki
Uistin
Messinkinen lehtiuistin, jossa on rautalankainen peruke. Vieheeseen on niitattu kahdella naulalla järeä koukku, jonka juuressa on pieni, punainen vaatepala. Viehe on selkäpuolelta suomukoristeinen.
Uistinta on käytetty Kontiolahdella noin 1800-luvun puolivälissä. K6805:1
Digitaalinen kokoelma
Verkon paino
Tuohilevystä tehty verkon paino. Tuohen sisällä painona on kivi. Paino on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin Suomenniemeltä vuonna 1926. K7087:5
Digitaalinen kokoelma
Äyskäri
Puusta koverrettu äyskäri, jota on käytetty veden poistamiseen veneestä. Äyskäri on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin Pyhämaan Pitkäluodosta vuonna 1928. K7144:317
Digitaalinen kokoelma
Atrain
Atrainta on käytetty Kangasniemellä erityisesti haukien pyydystämiseen sekä tuulastamalla että tulvaniityiltä. Atrain on tehty 1800-luvun puolivälissä, ja siinä on ollut puuvarsi. Atraimen tekijä oli Levän seppänä tunnettu Heikki Toivakka Kangasniemeltä. K8070:6
Digitaalinen kokoelma
Tuulaskoura
Tuulaskoura kiinnitettiin veneen keulaan tuulastettaessa. Tuulaskouran muita nimityksiä ovat muiden muassa kopra, parila ja arina. Rautaisessa kourassa oli palavaa ainesta kuten tervaksia tai tuohta. Tulen kajossa kaloja etsittiin matalasta rantavedestä. Kala pyydystettiin iskemällä atraimella ja nostettiin veneeseen haavilla. Kuvan tuulaskoura on ollut käytössä Muoniossa ennen vuotta 1929. K7201:137
Digitaalinen kokoelma
Pilkkionki
Pilkkiongen vavan tyviosa on kuusta. Tyvessä on työnnettävällä rottinkikannella varustettu kotelo pilkkiä varten sekä koivuinen siimakela, joka on kiinnitetty vapaan siipiruuvilla. Muovinen siima kulkee kolmen rautalankaisen ohjauskierukan kautta vavan päästä kelaan. Pilkki on ns. tasapainopilkki, jossa vieheen kummassakin päässä on koukku sekä ripustuslenkin vastakkaisella puolella kolmihaarainen koukku. Pilkkionki on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1978 Kuhmoisista. K10610
Digitaalinen kokoelma
Nuotan paino
Nuotan painon kehys on tehty katajasta. Kiven ympärillä olevat siteet ovat tuohesta. Tuohi on nidottu yhteen juurella. Nuotan painoa on käytetty Kemin maalaiskunnassa. K8579:5
Digitaalinen kokoelma
Koho
Tuohella ympäröidyn kohon keskiosa on kaarnasta. Kohoa on käytetty Tuusniemellä, ja se on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1949. K8692:163
Digitaalinen kokoelma
Kalakoukkuja
Katajasta tehtyjä kalakoukkuja. Perukkeet on sidottu koukkujen haaraan. Koukuilla on pyydetty mateita ja haukia Liperissä noin 1800-luvun puolivälissä. KE819
Digitaalinen kokoelma
Uistin ja kela
Uistimen lusikkamainen viehe on tehty vaskesta. Koukun kärki on pitkä ja väkä koukkutasossa. Kelalle käärittävässä siimassa on lyijypaino. Kelan lapa on navan kohdalta päitään kapeampi. Uistinta ja kelaa on käytetty Uudellamaalla ennen vuotta 1876. KE330
Digitaalinen kokoelma
Lohinuotan koho
Puisessa lohinuotan kohossa on vuosiluku 1893 ja merkintä HHM. Kohoa on käytetty kulteessa eli joessa käytettävässä lohinuotassa. Koho on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin Pohjanmaalta. K8990:67
Digitaalinen kokoelma
Atrain
Atraimessa on seitsemän sorppaa eli piikkiä, joista kuudessa on väkänen. Terä on tehty kolmesta kappaleesta. Atrain on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1900 Maalahden Bergöstä. KE633
Digitaalinen kokoelma
Madekoukkuja
Puiset madekoukut on kiinnitetty pellava- tai hamppulangalla puukeppiin eli teikkiin. Myös painokivi on kiinnitetty samaan lankaan. Kahdesta langasta puuttuu koukku. Koukkuja on käytetty Vähässäkyrössä ennen vuotta 1903. Puisia koukkuja käytettiin 1900-luvun alkupuolella enää lähinnä madekoukkuina. Metalliset, tehdastekoiset koukut olivat tuolloin jo yleistymässä. KE738
Digitaalinen kokoelma
Kela
Puinen kela, jossa on napa ja yksinkertainen, pitkäsakarainen kehä. Varressa on vuosiluku 1793 ja puumerkki. Kelaa on käytetty hailiverkon paulan tekoon. Kela on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1905 Björköstä. KE752
Digitaalinen kokoelma
Verkon puikkari
Puusta ja tuohesta tehty verkon puikkari Jämsän Juokslahdesta. Puikkarin kädensijassa on kirjaimet EIV. Tuohinen vastin esti verkkoa luistamasta pois puikkarista. Vastin suojasi myös kättä kastumiselta. Puikkaria on käytetty ennen vuotta 1910. KE829
Digitaalinen kokoelma
Matolaatikko
Puisessa matolaatikossa on säilytetty onkimatoja. Laatikkoa on käytetty Liperissä Taipaleen kylässä, ja se on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1910. KE845
Digitaalinen kokoelma
Pohjaonki
Pohjaonki, jossa on ohut, lakattu vapa. Vavassa on messinkinen sila ja kaksi paria messinkikoukkuja, joiden ympärille ruskean kirjava siima on kääritty. Loppuosa siimasta on johdettu vavan päässä olevan silmukan läpi. Siiman päässä on kalan muotoinen paino, messinkilankainen tapsi eli peruke ja koukku, joka on pistetty vavan kylkeen kiinnitettyyn korkkipalaan.
Pohjaonki on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin Saarijärveltä vuonna 1912. KE865
Digitaalinen kokoelma
Kirjallisuutta
Aulio, Olli toim. 2010. Vapaa-ajan kalastaja. Neljästoista painos. Gummerus.
Brofeldt, P. 1927. Talvikalastus. Otava.
Sirelius, U. T. 2009. Suomalaisten kalastus I–III. Näköispainos vuosina 1906–1908 ilmestyneistä teoksista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1252, Tiede.
Tiainen, Sulo toim. 1995. Jokamiehen talvikalastus. SMKL.
Uitti, Anssi toim. 2011. Talvikalastus 2011. Erä vuosikirja. Otavamedia.
Vuorela, Toivo 1975. Suomalainen kansankulttuuri. WSOY.