Kalastusvälineitä kansatieteellisistä kokoelmista

Uistin

Messinkinen lehtiuistin, jossa on rautalankainen peruke. Vieheeseen on niitattu kahdella naulalla järeä koukku, jonka juuressa on pieni, punainen vaatepala. Viehe on selkäpuolelta suomukoristeinen.

Uistinta on käytetty Kontiolahdella noin 1800-luvun puolivälissä. K6805:1

Verkon paino

Tuohilevystä tehty verkon paino. Tuohen sisällä painona on kivi. Paino on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin Suomenniemeltä vuonna 1926. K7087:5

Äyskäri

Puusta koverrettu äyskäri, jota on käytetty veden poistamiseen veneestä. Äyskäri on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin Pyhämaan Pitkäluodosta vuonna 1928. K7144:317

Atrain

Atrainta on käytetty Kangasniemellä erityisesti haukien pyydystämiseen sekä tuulastamalla että tulvaniityiltä. Atrain on tehty 1800-luvun puolivälissä, ja siinä on ollut puuvarsi. Atraimen tekijä oli Levän seppänä tunnettu Heikki Toivakka Kangasniemeltä. K8070:6

Tuulaskoura

Tuulaskoura kiinnitettiin veneen keulaan tuulastettaessa. Tuulaskouran muita nimityksiä ovat muiden muassa kopra, parila ja arina. Rautaisessa kourassa oli palavaa ainesta kuten tervaksia tai tuohta. Tulen kajossa kaloja etsittiin matalasta rantavedestä. Kala pyydystettiin iskemällä atraimella ja nostettiin veneeseen haavilla. Kuvan tuulaskoura on ollut käytössä Muoniossa ennen vuotta 1929. K7201:137

Pilkkionki

Pilkkiongen vavan tyviosa on kuusta. Tyvessä on työnnettävällä rottinkikannella varustettu kotelo pilkkiä varten sekä koivuinen siimakela, joka on kiinnitetty vapaan siipiruuvilla. Muovinen siima kulkee kolmen rautalankaisen ohjauskierukan kautta vavan päästä kelaan. Pilkki on ns. tasapainopilkki, jossa vieheen kummassakin päässä on koukku sekä ripustuslenkin vastakkaisella puolella kolmihaarainen koukku. Pilkkionki on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1978 Kuhmoisista. K10610

Nuotan paino

Nuotan painon kehys on tehty katajasta. Kiven ympärillä olevat siteet ovat tuohesta. Tuohi on nidottu yhteen juurella. Nuotan painoa on käytetty Kemin maalaiskunnassa. K8579:5

Koho

Tuohella ympäröidyn kohon keskiosa on kaarnasta. Kohoa on käytetty Tuusniemellä, ja se on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1949. K8692:163

Kalakoukkuja

Katajasta tehtyjä kalakoukkuja. Perukkeet on sidottu koukkujen haaraan. Koukuilla on pyydetty mateita ja haukia Liperissä noin 1800-luvun puolivälissä. KE819

Uistin ja kela

Uistimen lusikkamainen viehe on tehty vaskesta. Koukun kärki on pitkä ja väkä koukkutasossa. Kelalle käärittävässä siimassa on lyijypaino. Kelan lapa on navan kohdalta päitään kapeampi. Uistinta ja kelaa on käytetty Uudellamaalla ennen vuotta 1876. KE330

Lohinuotan koho

Puisessa lohinuotan kohossa on vuosiluku 1893 ja merkintä HHM. Kohoa on käytetty kulteessa eli joessa käytettävässä lohinuotassa. Koho on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin Pohjanmaalta. K8990:67

Atrain

Atraimessa on seitsemän sorppaa eli piikkiä, joista kuudessa on väkänen. Terä on tehty kolmesta kappaleesta. Atrain on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1900 Maalahden Bergöstä. KE633

Madekoukkuja

Puiset madekoukut on kiinnitetty pellava- tai hamppulangalla puukeppiin eli teikkiin. Myös painokivi on kiinnitetty samaan lankaan. Kahdesta langasta puuttuu koukku. Koukkuja on käytetty Vähässäkyrössä ennen vuotta 1903. Puisia koukkuja käytettiin 1900-luvun alkupuolella enää lähinnä madekoukkuina. Metalliset, tehdastekoiset koukut olivat tuolloin jo yleistymässä. KE738

Kela

Puinen kela, jossa on napa ja yksinkertainen, pitkäsakarainen kehä. Varressa on vuosiluku 1793 ja puumerkki. Kelaa on käytetty hailiverkon paulan tekoon. Kela on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1905 Björköstä. KE752

Verkon puikkari

Puusta ja tuohesta tehty verkon puikkari Jämsän Juokslahdesta. Puikkarin kädensijassa on kirjaimet EIV. Tuohinen vastin esti verkkoa luistamasta pois puikkarista. Vastin suojasi myös kättä kastumiselta. Puikkaria on käytetty ennen vuotta 1910. KE829

Matolaatikko

Puisessa matolaatikossa on säilytetty onkimatoja. Laatikkoa on käytetty Liperissä Taipaleen kylässä, ja se on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1910. KE845

Pohjaonki

Pohjaonki, jossa on ohut, lakattu vapa. Vavassa on messinkinen sila ja kaksi paria messinkikoukkuja, joiden ympärille ruskean kirjava siima on kääritty. Loppuosa siimasta on johdettu vavan päässä olevan silmukan läpi. Siiman päässä on kalan muotoinen paino, messinkilankainen tapsi eli peruke ja koukku, joka on pistetty vavan kylkeen kiinnitettyyn korkkipalaan.

Pohjaonki on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin Saarijärveltä vuonna 1912. KE865