Silkkipitsillä koristeltu kastemekko

Kapalolapsen hupullinen kantoasu yleistyi kaapumaiseksi kasteasuksi 1700-luvulla. Kansan keskuudessa ns. ristimäpussia käytettiin pitkälle 1800-luvulle. Pitkä valkoinen kastemekko omaksuttiin säätyläispiireissä yleisesti uusklassisen pukumuodin myötä 1800-luvun kuluessa, laajemmin vasta 1900-luvun vaihteessa. Suoralinjainen vinoruutuinen pikeemekko on kuulunut Porvoossa 1867 syntyneelle Gerda Åbergille. Kankaan sisäpinta on flanellin tapaan nukkainen. Ainoana koristeena on käytetty leveää silkkipitsinauhaa.

Historian kokoelmat, 1950, H50004:1. Kuva: Timo Ahola, 2020.