Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Kivikausi


Susiluola


Jääkauden jälkeinen asutus
(8600 - 6500 eKr.)


Suomusjärven kulttuuri
(6500 - 4200 eKr.)


Kampakeraaminen kulttuuri
(4200 - 2000 eKr.)


Asbestikeraamiset ryhmät
(n. 2800 - 1500 eKr.)


Nuorakeraaminen kulttuuri
(2500 - 2000 eKr.)


Pyheensillan ryhmä
(2200 - 2000 eKr.)


Kiukaisten kulttuuri
(n. 2000 - 1500/1300 eKr.)


Pohjoisten alueiden kivikausi


Ahvenanmaan kivikausi


Elinkeinot


Asuinpaikat ja asunnot


Taide ja uskomukset


Kivikauden työkaluja


Kivitekniikkaa


Kaupankäyntiä


Esihistorialliset kulkuvälineet


- Kartat


 


 

Esihistorialliset kulkuvälineet


Vene


Yhdestä puusta veistettyjä ruuhia löytyy usein soista ja järvien pohjista, mutta vain muutama ruuhi on todettu varmasti kivikautiseksi. Lisäksi muutama mela on esim. radiohiiliajoitusten mukaan voitu ajoittaa kampakeraamisen ajan loppupuolelle.

Venekuvio kalliomaalauksesta Kuva: Museovirasto (Esa Suominen) (1984)
Venekuvio kalliomaalauksessa.

Kalliomaalauksissa ja -piirroksissa on kuvattu aluksia, jotka on tulkittu venekuvioiksi. Niiden keulan koristeena on usein ollut hirvenpää, kuten Rovaniemen Lehtojärven puinen hirviveistos. Varhaisimmat veneet ovat voineet olla esimerkiksi puukehikkoisia tuohikanootteja tai nahkaveneitä.

Myös puuveneitä on voinut olla jo aikaisemmin käytössä, mutta ensimmäiset todisteet puuveneiden käytöstä ovat vasta rautakaudelta. Esimerkiksi Hartolasta on löydetty vuosiin 1025-1065 jKr. ajoittuva "ommeltu" vene. Tällaisessa veneessä laitalaudat ommeltiin toisiinsa kiinni esim. männyn juurilla. Lukuisissa rautakautisissa polttohautauksissa on rautaniittejä osoittamassa, että vainaja on poltettu veneessä.

Reki


Kivikaudella kuljettamiseen käytettiin talvella rekeä, jota vetivät joko ihmiset tai koirat. Reenjalaksia on löydetty soista varsin paljon. Heinolan Viikinäisten reenjalas (n. 7900 eKr.) on maamme vanhimpia löytöjä. Lapinlahden Koppolasta löytynyttä tyypillisen kampakeramiikan aikaista runsaat viisimetristä rekeä ovat vetäneet ehkä ihmiset. Jäätyneet vesistöt ja suot olivat helppokulkuisia ja pisimmät matkat tehtiinkin luultavasti talvisin niitä pitkin.

Kivikautinen reki ennallistuspiirroksena Kuva: Museovirasto
Ennallistuspiirros reestä.
Piirros perustuu reen jalakseen, joka on löytynyt Kuortaneen Ala-Mäyryn maalta.


Sukset


Suksien käytöstä kivikaudella kertovat itäkarjalaisissa ja skandinaavisissa kalliopiirroksissa esiintyvät hiihtäjien kuvat. Suksia on Suomen soista löytynyt paljon, mutta vain yksi on varmasti kivikaudelta. Se on löytynyt Sallan Särkiaavalta 1938 ja on ajalta noin 5200-2500 eKr. Siitepölytutkimuksen mukaan kaksi muutakin suksen kappaletta ajoittuisi kivikautisiksi, mutta radiohiiliajoituksen mukaan ainakin toinen näistä ajoittuu vasta rautakauden alkuun. Muut löydetyt sukset ovat enimmäkseen rautakaudelta. Niissä on usein piirtokoristelua.