Seurasaaren Ulkomuseo Florin Satu Mali Pieni
Floirinin huvimaja sijaitsee nyt Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsingissä. Kuva: Satu Mali / Museovirasto

Florinin kokonaisuudessaan restauroitu huvimaja avoinna yleisölle

Museot

Seurasaaren ulkomuseoon kuuluva Florinin huvimaja on nyt alkuperäisessä asussaan yleisölle avoinna. Helsingin keskustassa 1800-luvulla sijainneen uusgoottilaisen huvimajan harvinaiset ranskalaiset maisematapetit on konservoitu.

Florinin huvimajan seiniä peittänyttä tapettia on vuodesta 2016 asti konservoitu Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksessa Vantaalla. Heinäkuussa konservoidut tapetit ripustettiin takaisin restauroituun huvimajaan.

Huvimajaan pääsee tutustumaan omatoimisesti joka päivä Seurasaaren ulkomuseon aukioloaikoina. Museon yleisöopastuksilla (elokuussa päivittäin klo 13) käydään myös huvimajassa, ja konservaattori Sara Théodore on paikalla kahtena elokuun lauantaina (22.8. ja 29.8) klo 14–15 opastamassa tapettikonservoinnin ja Florinin huvimajan saloihin.

Kansainvälisesti merkittävä tapettikokonaisuus

”1800-luvun panoraamatapetteja on säilynyt hyvin vähän, ja vielä harvempi tapetti on säilynyt alkuperäisessä sijoituspaikassaan. Tapetin luonteeseen kuuluu katoavaisuus: niiden päälle maalataan, laitetaan uusi tapetti tai talo puretaan – monta asiaa olisi voinut tapahtua. Se on osin onnekas sattuma, että tämä on säilynyt. Kyseistä maisematapettia painettu 600 kappaletta, mutta niistä on säilynyt maailmassa kymmenisen kappaletta, joista hyvin harva kokonaisuudessaan – meidän panoraamatapetistamme puuttuu vain yksi vuota 32:sta”, paperikonservaattori Sara Théodore sanoo.

Kaupunginlääkäri, kirurgi Pehr-Ulrik Florin rakennutti huvimajan 1850-luvulla Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevan talonsa puutarhaan. Sen arkkitehtia ei tunneta, mutta rakennus, kalusteet ja La Dame du Lac -tapetti muodostavat ainutlaatuisen uusgoottilaisen kokonaisuuden.

Maisematapetin ajatus on, että katsoja astuu sisälle tarinaan ja tapetti ympäröi hänet kokonaan. Panoraamatapetteja on myös käytetty osana opetusta etenkin nuorille naisille, jotka eivät ehkä muuten saaneet paljon koulutusta. Tapettien avulla heille kerrottiin ajankohtaisista tutkimusmatkoista ja antiikista – miksei myös romantiikasta ja ihmissuhteista, kuten tässä tapetissa.

”Pidän tätä Florinin huvimajakokonaisuutta hyvin harvinaisena kokonaistaideteoksena”, sanoo Théodore.

1800-luvun alussa Euroopan säätyläistön keskuudessa puhkesi skottilaishurmos. Aiheuttajana oli skotlantilainen Sir Walter Scott, kirjailija, jonka runoelma Lady of The Lake levisi heti vuonna 1810 ilmestyttyään läpi Euroopan, myös Pohjolan perukoille Helsinkiin. Romanttisen ja nationalistisen runoelman asema muistuttaa Kalevalaa. Yleensä panoraamatapettien aiheina olivat tutkimusmatkailu tai antiikki, mutta vielä vuonna 1825 Lady of the Lake oli Ranskassa niin suosittu runoelma, että alsacelainen tapettivalmistaja Zuber & Cie päätti tehdä siitä maisematapetin.

Jenny Florin peri isänsä kiinteistön Vanhan kirkkopuiston vieressä ja asui siinä vuoteen 1911 asti, kunnes möi talon ja lahjoitti huvimajan vuonna 1909 perustetulle Seurasaaren ulkomuseolle.

Florinin huvimajan uusi elämä

2010-luvun alkupuolella alkoi olla selvää, että huvimaja sijaitsi huonossa paikassa Seurasaaressa ja sille piti tehdä laajoja rakenteellisia korjauksia. Lautarakenteinen 22-neliöinen huvimaja on eristämätön, ja se on ollut sään armoilla. 160 vuoden aikana katto on vuotanut useita kertoja. Kun huvimaja päätettiin siirtää suotuisempaan paikkaan ja rakenteiden restaurointi alkoi, tuotiin tapetit Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskukseen, jossa niiden konservointi alkoi vähitellen vuonna 2016. Florinin huvimajan restauroinnista ja tapettien konservoinnista vastaa Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluiden restaurointiyksikkö yhteistyössä Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasin kanssa.

Aluksi tapeteista poistettiin vanhoja taustakerroksia ja edellisten korjausten jälkiä.

”Tapettien liimamaalipinnat hilseilivät, lumppupaperi oli likaista ja täynnä suuria puutoksia, repeämiä, venymiä ja aaltoilua. Taivasalueet ja osa vuorenhuipuista oli kauttaaltaan ylimaalattu valumajälkien ja kosteusvaurioiden peittämiseksi. Korjausten jälkeen pääsimme tekemään toimenpiteitä, joilla tapetin kunto saatiin vakaaksi. Vuodat jaettiin osiin nykyisten paneelien mukaisesti. Tapetin liimamaalipinnat kiinnitettiin, vuodat pestiin ja värit kiinnitettiin uudelleen. Sen jälkeen ne on paikattu, taustattu japaninpaperilla kaksi kertaa ja lopulta kiinnitetty shitabari-paneeleille. Koko huvimajan takaseinää peittää nyt alkuperäinen tapetti, ja kokonaisuus täydentyy yhä”, Théodore kuvailee aikaa vievää työtä.