Kansallismuseo Vainamoisen soitto AI 2000x1000

Tekoäly viimeisteli Gallen-Kallelalta kesken jääneen teoksen

Näyttelyt

Akseli Gallen-Kallelan teos Väinämöisen soitto jäi taiteilijalta kesken 131 vuotta sitten. Tarkkaa syytä ei tiedetä. Nyt teoksesta on toteutettu tekoälyn täydentämä versio.

Kansallismuseon Akseli Gallen-Kallela -näyttelyssä parhaillaan esillä oleva neliosainen öljyvärimaalaus Väinämöisen soitto jäi taiteilijalta kesken vuonna 1892. Nyt se on saanut rinnalleen tekoälyn tuottaman version siitä, miltä valmis teos olisi saattanut näyttää.

Vaihtoehtoinen versio toteutettiin hyödyntämällä useita tekoälytekniikoita, kuten Stable Diffusion, Midjourney, RunwayML ja InvokeAI. Tätä ennen tekoälyä koulutettiin Gallen-Kallelan töillä. Asiantuntija-apuna on toiminut muun muassa Gallen-Kallelan museo.

”Viime kuukausien uutiset osoittavat, että tekoäly on jo arkipäivää. Jatkossa sitä varmasti voidaan hyödyntää museoalalla, esimerkiksi hävinneiden tai tuhoutuneiden töiden rekonstruktioissa tai historian elävöittämisessä”, näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Suomen kansallismuseosta sanoo.

Väinämöisen soitto -teos pohjaa Kalevalan 41. runoon. Se kertoo vanhasta Väinämöisestä, joka istuu kivellä hauenluusta tehtyä kanneltaan soitellen. Soittoa tulevat kuuntelemaan Metsolan isäntä ja Tapion kansa, luonnottaret ja muu metsien ja vesien väki. Didrichsenin taidemuseo hankki teoksen kokoelmiinsa vuonna 1963.

”Kiinnostavaa on nähdä, miltä teos olisi saattanut valmiina näyttää, ja oppiko tekoäly Gallen-Kallelan tyylin, onko teos alkuunkaan uskottava. Tekoäly on jo taiteilijoilla käytössä, mutta täytyy muistaa, että se vaatii aina ihmisen luovan panoksen”, Keltanen sanoo.

Taiteilijoiden keskuudessa Väinämöisen soitto on ollut yksi kuvatuimpia Kalevala-aiheita. Omat versionsa siitä ovat tehneet ennen Gallen-Kallelaa muun muassa Johan Blackstadius, Robert Wilhem Ekman, Johan Kortman ja Rudolf Åkerblom, myöhemmin myös Pekka Halonen ja Elias Muukka.

Entä mitä mieltä Gallen-Kallela sitten olisi voinut olla tekoälyn tuottamasta versiosta?

”Gallen-Kallela kokeili mielellään uusia tekniikoita maalaustaiteen lisäksi ja teki mainosgrafiikkaa, suunnitteli kunniamerkkejä, tekstiilejä, huonekaluja ja toimi arkkitehtinä. Kuka tietää, ehkä hän olisi testannut tekoälyäkin”, Keltanen pohtii.

Akseli Gallen-Kallela -näyttely on esillä Kansallismuseossa 2. huhtikuuta asti.