Suomen tarina

Suomi on demokraattinen ja tasa-arvoinen hyvinvointivaltio. Suomen tarinaan mahtuu valon lisäksi myös varjoja: sotia, murhia ja ääriliikkeitä. Nykytilanne on monen historiallisen hetken summa, ja nykyinen Suomi voisi olla myös aivan toisenlainen. Miten yksittäiset ihmiset kokivat historian vaiheet?

4.-9. lk

Evakot, pakolaisuus ja muuttoliike

Toisen maailmansodan seurauksena talvi- ja jatkosodan jälkeen Karjalan ja Petsamon alueet luovutettiin Neuvostoliitolle. Alueiden asukkaista tuli evakkoja, jotka asutettiin ympäri Suomea.
Kuuntele podcastit Evakot ja Suomeen on aina tultu.

Haastattele vanhempiasi ja isovanhempiasi.

  • Mistä vanhempiesi ja isovanhempiesi sukujuuret ovat?
  • Onko suvussanne evakoita? Entä onko suvussanne jostain muualta Suomeen tulleita?
  • Piirrä luonnosmainen Suomen kartta tai maailmankartta ja merkkaa sinne vanhempiesi ja isovanhempiesi synnyinpaikat. Merkkaa kartalle myös oma asuinpaikkasi.
  • Piirrä tai kirjoita lopuksi karttaan paikka, jossa kuvittelet asuvasi tai haluaisit asua aikuisena.


4.-9. lk

Sotalapset
Toisen maailmansodan aikaan Suomesta lähetettiin lapsia turvaan Ruotsiin. Heitä kutsuttiin sotalapsiksi. Nykyään moni alaikäinen lapsi joutuu pakenemaan sotaa ilman vanhempiaan.
Kuuntele podcast sotalapsista ja tutustu Unicefin Lasten oikeuksiin verkossa.

  • Kirjoita tai piirrä omat lastenoikeudet poikkeusolojen, esimerkiksi sotatilanteiden, varalle. Miten lasten hyvinvointi pitäisi turvata? Mikä lapsilla pitäisi aina olla, jotta heidän elämänsä olisi hyvää ja turvallista olosuhteista huolimatta?


7.-9. lk, 2. oppiaste

Eugen Schauman – konna vai sankari?
Eugen Schaumania on kuvailtu siivoksi ja hiljaiseksi nuoreksi mieheksi, joka kuitenkin jäi historiankirjoihin ammuttuaan Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin vuonna 1904.
Kuuntele podcastit Eugen Schaumanista sekä hänen koirastaan.

  • Pohdi oliko Schauman terroristi vai sankari. Perustele pohdintasi!


7.-9. lk, 2. oppiaste

Hyvinvointivaltio Suomi – vai ei sittenkään?
Suomi kuuluu maailman hyvinvoivimpien valtioiden joukkoon. Kuitenkin yli sadan vuoden aikana tilanne olisi voinut kehittyä täysin toisenlaiseksi useita kertoja.
Katso videoitu opastus Kansallismuseon Suomen tarina -näyttelyyn, ja kirjoita Suomen historia uusiksi.

Valitse alta mieleisesi lähtötilanne (1, 2 tai 3) ja kirjoita tai kuvaa muulla tavoin vapaavalintainen katsaus siitä, millainen valtio Suomesta olisi eri skenaarioiden mukaan kehittynyt vuoteen 2020 mennessä.

Lähtötilanne 1. Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917. Itsenäistymistä seurasi nopea romahdus ja verinen sisällissota. Sodan voittivat työläiset, jotka vaativat itselleen parempia oloja vuosisatojen niukkuuden jälkeen.

  • Keksi, millainen Suomesta muodostui vuoteen 2020 mennessä työläisten voitettua sisällissodan.
  • Millainen valtiomuoto Suomessa on, miten Suomi pärjää taloudellisesti ja millaista ihmisten arki on?

Lähtötilanne 2. Suomen sisällissodan jälkeen 1920–1930-luvuilla niin Suomessa kuin muualla Euroopassa ääriliikehdintä sai jalansijaa. Jotkut tahot haaveilivat jopa Suur-Suomesta eli uusien alueiden valloittamisesta Suomelle. Oikeistoradikaali Lapuan liike vaati kommunismin kitkemistä maasta. Äärimmäiset ajatukset ja yksinkertaiset totuudet vetosivat sodan väsyttämään kansaan ja ääriliikkeet saivat täyden hallintovallan Suomessa 1930-luvulla.

  • Keksi, millainen valtio Suomi on vuonna 2020 ääriliikkeiden hallittua lähes sata vuott.a
  • Millainen valtiomuoto Suomessa on ja millaista arki on ääriliikkeiden johtamassa Suomessa?
  • Tehtävän tueksi: Voit kuunnella inspiraatioksi myös podcastin Suursuomea luomassa.

Lähtötilanne 3. Neuvostoliitto ja Suomi taistelivat toisessa maailmansodassa vuosien 1939–1944 välillä. Sodat tunnetaan talvi- ja jatkosotana. Sotatoimet päättyivät Neuvostoliiton täydelliseen voittoon.

  • Keksi, millaista on arki Suomessa hävityn jatkosodan jälkeen.
  • Millainen asema Suomella on, miten hallinto on järjestetty, entä yhteiskunnan peruspalvelut?