Keisarin valtaistuin
Noin kuukausi Suomen sodan alkamisesta helmikuussa 1808 Venäjän keisari Aleksanteri I ilmoitti pitävänsä Ruotsilta valloitetut alueet osana Venäjää. Vuodenvaihteessa 1808–1809 keisarin arvonimiin lisättiin ”Suomen suuriruhtinas”, sillä Venäjän keisarit omaksuivat korkeimman arvonimen, jota valtakuntaan liitetyllä alueella käytettiin. Normaali käytäntö oli myös tehdä valloitetun alueen kanssa statussopimus, jonka mukaisesti alamaisten kuului vannoa uskollisuutta uudelle hallitsijalleen. Hallitsija puolestaan säilytti alamaistensa uskonnon, lait ja privilegiot. Keisari kutsui myös koolle maapäivät Porvooseen.
Säädyt kokoontuivat Porvooseen maaliskuussa 1809 Ruotsin valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti. Aleksanteri I:n saavuttua kaupunkiin 27.3. järjestettiin seuraavana päivänä maapäivien avajaisjuhlallisuudet, jumalanpalvelus tuomiokirkossa ja tanssiaiset. Säädyt vannoivat tuomiokirkossa 29.3. pidetyssä tilaisuudessa uskollisuudenvalan keisarille, minkä jälkeen keisari antoi hallitsijanvakuutuksensa.
Porvoon juhlallisuuksia varten Venäjältä tuotiin paikalle keisarillinen valtaistuin. Hollantilaissyntyinen, Lontoossa toiminut hopeaseppä Nicholas Clausen oli valmistanut vuonna 1731 Venäjän keisarinna Anna Ivanovnaa varten ns. hopeavaltaistuimen, josta keisari Paavali I teetti 1790-luvulla kuusi kopiota. Nämä kullatusta puusta valmistetut istuimet oli tarkoitus sijoittaa eri puolille valtakuntaa keisarin vallan ja läsnäolon symboleiksi. Porvooseen tuotu valtaistuin on yksi näistä. Kaksi muuta istuinta on Moskovan Kremlissä, yksi Eremitaašissa Pietarissa.
Maapäivien jälkeen valtaistuin jätettiin Porvoon tuomiokirkkoon, mutta pian se siirrettiin Suomen suuriruhtinaskunnan uuden hallintoelimen, hallituskonseljin tiloihin Turkuun ja myöhemmin Keisarillisen Suomen Senaatin istuntosaliin Helsinkiin. Valtaistuin symboloi keisarin läsnäoloa ja valtiopäivien avajaisia varten vuodesta 1863 lähtien valtaistuin siirrettiin keisarillisen palatsin valtiosaliin. Valtaistuimen edessä kenraalikuvernööri luki ääneen tilaisuutta varten kirjoitetun keisarin puheen, ns. valtaistuinpuheen.
H7266:1
