Uudisosan arkkitehtuuri
Kansallismuseon uudisosan suunnittelusta käytiin vuonna 2019 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Uuden lisärakennuksen vuoropuhelu kansallisromanttisia viittauksia sisältävän historiallisen rakennuksen kanssa luo puhuttelevan, kunnianhimoisen ja kiinnostusta herättävän arkkitehtonisen kokonaisuuden.
Uusi Kansallinen oli yleinen, kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta. Kilpailun järjestivät Museovirasto, Suomen kansallismuseo ja Senaatti-kiinteistöt. Kilpailuehdotuksia tuli 184, joiden joukosta kilpailun jury julisti voittajaksi JKMM Arkkitehtien ehdotuksen ‘Atlas’. Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailun voittajaksi julistettiin joulukuussa 2019 JKMM Arkkitehtien työ Atlas.
Kansallismuseon lisärakennus toteutetaan Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnitteleman, historiallisesti arvokkaan päärakennuksen yhteyteen Helsinkiin.
Symboli kansallisille arvoille ja kulttuurille
Palkintolautakunta luonnehti voittanutta Atlas-työtä arvosteluperusteissaan ”kokonaisotteeltaan uljaaksi” ja saavutettavuudeltaan hyväksi. ”Suuren kaarevan kattopinnan näkyminen maanalaisiin aulatiloihin luo interiööriin hienon tunnelman ja on orientoitavuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Ehdotus on toiminnallisesti erittäin hyvä, luonteva ja komea. Aulatiloja ja kaarevaa kattopintaa voidaan hyödyntää näyttelytoiminnassa siten että niille saadaan teemakohtaista näkyvyyttä myös ulospäin. Tilat ovat helposti lähestyttävät ja löydettävät.”
Suomen kansallismuseon ylijohtaja, kilpailulautakunnan jäsen Elina Anttila iloitsee hienosta kilpailusta. ”Uudisrakennus toimii symbolina oman aikamme käsitykselle kansallisista arvoista ja kulttuurista. JKMM:n kaunis teos tuo vahvalla otteella esiin kulttuurin uudistumisen ja muutosvoiman, ja alleviivaa samalla nykyisen rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Tilojen rakenne vastaa myös käytännön tasolla museon laajentuvan toiminnan tarpeita.”
JKMM Arkkitehdit Oy on vastannut Suomessa lukuisten uusien kulttuurin, tieteen ja taiteen talojen suunnittelusta, mukaan lukien helsinkiläisille tutut Amos Rex, Tiedekulma, Tanssin talo. Noin 4900 neliötä käsittävän laajennusosan suunnitteluun työryhmä lähti jalostamalla nykyisen museorakennuksen suunnitelleiden arkkitehtien Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen historiallisia viittauksia sisältävää ja rakentamisen käsityöläistä tapaa korostavaa arkkitehtuuria tämän päivän taidemuodon ilmaisukeinoilla toteutettavaksi.
”Ehdotuksemme käsittelee arkkitehtuurillemme olennaisia teemoja, joita ovat inhimillisyys ja paikan luonne sekä näiden luoma yhteishenki. Kansallismuseo kuuluu kaikille. Se sisältää yhteisen hyvän ainekset jokaiselle Suomessa. Siksi halusimme luoda kansallismuseolle laajennuksen, jonka arkkitehtuuri on toisaalta kaikille vierailijoille helposti ymmärrettävissä, mutta joka samalla herättää rikkaita tulkintoja”, pääsuunnittelija ja JKMM Arkkitehtien perustajaosakkaisiin kuuluva Samuli Miettinen kertoo.
Ainutlaatuinen kokonaiskokemus
Museon laajentaminen tulee mahdollistamaan suurten ja vaativien kansainvälisten näyttelyiden tuottamisen Kansallismuseoon. Näyttelyiden lisäksi muunneltavat tilat soveltuvat monenlaisten kulttuuri-, taide- ja vapaa-ajan tapahtumien, konferenssien ja tilaisuuksien järjestämiseen.
Historiallinen rakennus, uudisosa sekä kaupunkitapahtumien ja yhteisöjen käytössä ympäri vuoden toimiva avoin pihapuisto luovat ainutlaatuisen kokonaiskokemuksen. Konseptin ytimessä on kulttuurista monimuotoisuutta alleviivaava näkökulma suomalaiseen yhteiskuntaan, sen kulttuuriperintöön ja kehitykseen. Uusi Kansallinen on toiminnallinen ja arkkitehtoninen uudelleentulkinta siitä, mitä kansallinen meille tänä päivänä merkitsee.
Kansallismuseon monipuolisen, kansainvälisesti korkeatasoisen ohjelmiston tavoitteena on laajentaa ymmärrystä kulttuurisesti monimutkaisesta ja rikkaasta elinympäristöstämme. Museo vahvistaa toiminnallaan historian ja kulttuuriperinnön lukutaitoa ja auttaa hahmottamaan niiden vaikutuksia elämäämme ja tulevaisuuteemme.