Usein kysytyt kysymykset

Miksi Kansallismuseolle rakennetaan uudisosa?

Museo tarvitsee uudisosan vastatakseen paremmin nykyaikaisen museotoiminnan vaatimuksiin (kokoelmaesineiden saaminen paremmin ja monipuolisemmin käyttöön, suurten ja toteutustavaltaan ajanmukaisten näyttelyiden esittäminen, tapahtumatoteutukset).

Mikä on rakentamishankkeen aikataulu?

Rakentaminen alkaa syksyllä 2023, näillä tiedoin syyskuussa. Museo sulkeutuu yleisöltä 16.10.2023. Rakennustyö valmistuu vuoden 2026 aikana, ja museon uudet tilat avautuvat yleisölle keväällä 2027.

Onko museo avoinna koko rakentamisen ajan?

Ei. Kansallismuseon välttämättömät vesikatto-, julkisivu- ja ilmanvaihtoremontit tehdään samanaikaisesti uudisosan rakentamisen kanssa, minkä vuoksi museo on suljettuna 2-3 vuotta, alkaen 16.10.2023.

Miten uusi rakennus valikoitui päärakennuksen rinnalle?

Kuten historiallinen päärakennus vuonna 1902 etsittiin arkkitehtuurikilpailun kautta, myös uudisosa, JKMM Arkkitehtien suunnittelema ehdotus, voitti vuonna 2019 järjestetyn avoimen arkkitehtuurikilpailun. Nykyinen Kansallismuseon rakennus edusti valmistuessaan aikansa modernia arkkitehtuuria ja yhdistelmänä eri aikakausien arkkitehtuurityylejä jo itse rakennus kertoo suomalaisesta kulttuurihistoriasta. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vuonna 2027 yleisölle avautuva uudisosa rakennetaan Pihapuistoa säästäen 90-prosenttisesti maan alle; maan päälle nousee lasinen ravintolapaviljonki.

Mitä rakennushanke maksaa? Miten se rahoitetaan?

Rakennuttamisesta vastaa valtion kiinteistöasiantuntija Senaatti-kiinteistöt ja se rahoitetaan valtion budjetista. Uudisosan tavoitebudjetti on 55 M€. Uudisosan vuokrakulut katetaan Kansallismuseolle myönnetystä valtion määrärahasta.

Mitä vanhalle rakennukselle tapahtuu?

Historiallisessa päärakennuksessa on jatkossakin mahdollisuus vaikuttua näyttelyistä, tehdä ostoksia museokaupassa ja vuokrata tiloja kokous- ja juhlakäyttöön. Tulevaisuuden Kansallismuseota suunnitellessa tehdään muutoksia nykyisen Kansallismuseon toiminnoissa ja tilojen käytössä.

Miten rakentamisessa huomioidaan ekologisuus?

Hanketta on ohjattu tehtävän kestävän rakentamisen ratkaisuilla, ja rakennusrungon kestävyystavoite on 200 vuotta. Rakennuksen suunnittelua ohjataan lisäksi RTS-ympäristöluokituksen määrittämillä tavoitteilla. RTS-luokituksesta lisää:

https://cer.rts.fi/rts-ymparistoluokitus

Uudisosaan rakennetaan epäpuhtauksia ja hiilidioksidia ilmasta suodattava viherkatto, jonka ominaisuudet sadeveden pidättämisessä ovat erittäin hyvät. Lisäksi viherpinnat tarjoavat hyönteisille elinympäristöä kaupunkirakenteessa, jossa viherpintoja tyypillisesti on vähän.

Rakennuksessa kiinnitetään huomiota mahdollisimman vähähiilisten ratkaisujen toteuttamiseen. Rakennustyöt toteuttavan SRV:n työmaat siirtyivät päästöttömiksi vuoden 2022 alusta lähtien ja Senaatti-kiinteistöt puolestaan on sitoutunut Päästöttömät työmaat -green deal -sopimukseen. Hankkeessa osapuolten yhteisenä tavoitteena on minimoida uudisrakennuksen hiilijalanjälki ja maksimoida hankkeen hiilikädenjälki.

Kaadetaanko Pihapuiston puita?

Luonto- ja viherkonsultti Sami Kiema on tehnyt selvitykset pihapuiden kunnosta (2020 ja 2021). Selvityksissä tarkasteltiin Kansallismuseon tontilla kasvavien 13 vanhan jalavan kuntoa aiempien kuntoarvioiden ja maastokäynnin perusteella. Selvitystyössä arvioitiin etenkin jalavanpakuriin (Inonotus ulmicola) sairastuneiden puiden kuntoa ja oletettavaa elinaikaa. Jalavanpakuri on levinnyt laajasti pihan puissa, ja puiden kannalta tilanne on erittäin huono. Jalavien uusimista tarkastellaan parhaillaan, ja ne saatetaan uusia vaiheittain - ensimmäiset rakennushankkeen yhteydessä ja loput esimerkiksi 5-10 vuoden päästä.

Aiemmin Kansallismuseon tontilta kaadettuja puita on käytetty mm. museokauppatuotteiden raaka-aineina. Puumateriaalille etsitään uusia käyttömahdollisuuksia.

Olisiko uudisosan voinut rakentaa kokonaan maan alle?

Uudisosasta 90 % sijaitsee maan alla. Rakennuksen laajentuessa merkittävästi museo tarvitsee myös toisen sisäänkäynnin. Maan päälle paviljonkiin tuleva museoravintola voi palvella myös museon aukioloaikojen ulkopuolella. Lisäksi paviljonki palvelee myös Pihapuiston avaamista monenlaiselle toiminnalle ja tapahtumille. Lasisen ravintolapaviljongin ikkunapintojen käsittelyä lintujen lentoa turvaavalla pinnoitteella tutkitaan hankkeessa.

Museo sijaitsee tiiviissä kaupunkirakenteessa. Miten museoon pääsee esteettömästi ja erilaisilla kulkuvälineillä?

Kansallismuseon tontille on esteetön kulkuyhteys ympäröiviltä katualueilta niin Mannerheimintien kuin Töölönkadun puolelta muuriin avattavien kulkujen kautta. Saattoliikenne museoon tapahtuu Töölönkadun puolelta. Lähimmät pysäköintipaikat sijaitsevat parkkihallissa Eduskuntatalon ja museon välissä. Raitiovaunut pysähtyvät jatkossakin museon edustalla Mannerheimintiellä. Museotontille on tulossa runsaasti pyörätelineitä.

Miten museossa huomioidaan lapset?

Kansallismuseo on kaikkien museo. Sisältöjen suunnittelussa ja palveluissa huomioidaan erilaiset museokävijät ja -kokijat. Lapsiperheet ja oppilasryhmät ovat Kansallismuseon perinteisiä ja keskeisiä asiakasryhmiä. Vinkit lapsiperheiden vierailuille: https://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/lapsivieraille. Tutkimme mahdollisuutta saada Kansallismuseon vanhaan osaan myös toiminnallinen näyttelytila leikkiville ihmisille ja uteliaille kokeilijoille. Koululaisryhmien palvelut paranevat. Pihapuisto on edelleen avointa tilaa leikille.

Millaista sisältöä tai ohjelmaa uudisosaan on tulossa?

Toimintakonseptia ja sisältöjä suunnitellaan parhaillaan. Uudisosassa järjestetään suuria vaihtuvia näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. Sisällöt suunnitellaan ja toteutetaan myös yhdessä yleisöjen ja kumppaneiden kanssa, ja toimintaamme on mahdollista vaikuttaa. Näistä mahdollisuuksista kerromme mahdollisimman pian lisää!

Mitä Häkälä-piharakennukselle tapahtuu?

Piharakennuksen tulevaa käyttötarkoitusta pohditaan parhaillaan.

Mitä Vaunuvaja-rakennukselle tapahtuu?

Vaunuvaja on toimistotilaa, ja siellä työskentelee myös jatkossa Museoviraston työntekijöitä.

Säilyykö Pihapuiston parkkipaikka?

Kansallismuseon tontille ei jatkossa pysäköidä autoja. Lähialueella on käytettävissä maan alaisia pysäköintitiloja, lähin sijaitsee Eduskuntatalon ja Kansallismuseon välissä.

Onko rakennuksessa tulevaisuudessa avointa, maksutonta tilaa?

Osa Kansallismuseon tuottamasta sisällöstä on maksutonta myös jatkossa.

Mitä toimintaa Pihapuistoon tulee?

Pihapuisto säilyy avoimena kaupunkitilana. Eteläpäädyn muotopuutarha uudistetaan ja pohjoisen Matiaksenlehto levittäytyy ravintolapaviljongin ympärillä entiseen tapaansa alustana järjestää tapahtumia ja viettää aikaa.

Tuleeko museosta saavutettava?

Kansallismuseon muuriin avataan esteettömät kulkureitit sekä Mannerheimintien että Töölönkadun puolelta. Näistä molemmista on esteetön kulkuyhteys uuden ravintolapaviljongin kautta museoon. Lisäksi kulku museon Pihapuistosta museorakennukseen tulee esteettömäksi katettavan Halkopihan eli nykyisen museoravintolan sisäpihan kautta. Uusien esteettömien kulkureittien avulla myös Pihapuiston käytettävyys paranee.

Haluatko tietää lisää?

Lähetä meiliä osoitteeseen: viestinta@museovirasto.fi