Jakob De la Gardien muotokuva 1600-luvulta
Kuukauden esine - Elokuu 2011
Kreivi Jakob Pontusson De la Gardie (1583-1652) oli yksi Ruotsin 1600-luvun merkittäviä sotilaita ja hallintovirkamiehiä. Hän kuului yhteen Ruotsin ylhäisimmistä suvuista, hänen äitinsä oli kuningas Juhana III:n (avioton) tytär. De la Gardie osallistui 18-vuotiaana Kaarle IX:n sotaretkeen Liivinmaalla, ja siitä eteenpäin hänen sotilasuransa kytkeytyi Ruotsin, Baltian ja Venäjän välisiin suhteisiin. Oltuaan viisi vuotta puolalaisten vankina De la Gardie palveli Hollannissa Moritz Oranialaisen joukoissa.
Vuosina 1609-1614 hän johti ruotsalaisia joukkoja ensin Venäjän tsaarin apuna Puolaa vastaan, sitten Venäjää vastaan laajentaen Ruotsin alueita Inkerinmaalla ja Karjalan kannaksella. De la Gardie oli yksi Ruotsin rauhanneuvottelijoista Stolbovassa vuonna 1617. Rauhan seurauksena Ruotsin alue laajeni Baltiaan.
Vuonna 1619 De la Gardie nimitettiin Tallinnan linnoituksen käskynhaltijaksi, 1622 Liivinmaan kenraalikuvernööriksi, ja hän myös osallistui sotatoimiin mm. vallaten Tarton 1625. Kolme vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin takaisin Tukholmaan, jossa hän sen jälkeen mm. organisoi sotaoikeuden (myöhemmän sotakollegion) ja toimi sen presidenttinä vuodesta 1646 lähtien.
Muotokuvassa katsojan kohtaa Jakob De la Gardien tiukka ja päättäväinen katse - tosin muotokuvaa maalattaessa hän oli todennäköisesti lähes sokea. Hän on pukeutunut puolihaarniskaan, jonka päälle paidan leveä kaulus on käännetty. Pitkät hiukset laskeutuvat suorana taakse, viiksien kärjet on käännetty ylöspäin ja leukaparta on aikakauden muodista poiketen tasaleveä. Erityisesti kasvojen ja oikean käden hienovarainen kuvaus on merkillepantavaa. Taustassa oikealla kajastaa iltaruskon punaama horisontti, vasemmalla on verho.
Komean, mahdollisesti 1700-luvun alkupuolelta olevan kehyksen koristeena on kreivillinen kruunu, komentajansauva ja laakerinlehtiä, jotka viittaavat Jakob De la Gardien sotilasuraan. Kuningatar Kristiinan "hovikaivertaja" Jeremias Falck on 1652, Jakob De la Gardien kuolinvuonna, tehnyt kuparipiirroksen joko tämän tai Maltesholmissa Skoonessa olevan muotokuvan mukaan.
Hollantilaissyntyinen David Beck (1621-1656) oli yksi niistä ulkomaisista taiteilijoista, jotka toimivat kuningatar Kristiinan palveluksessa. Monet heistä tulivat maahan ylhäisaatelisten palkkalistoilla (David Klöcker C. G. Wrangelin, Nicolas Vallari M. G. De la Gardien palveluksessa), mutta vuosina 1647-1651 Tukholmassa toiminut Beck oli saapumisestaan lähtien kruunun palveluksessa. Samalla hän teki tilaustöitä myös muille, kuten perintöruhtinas Kaarle Kustaalle ja leskikuningatar Maria Eleonoralle.
David Beck saapui Ruotsiin ilmeisesti Ranskan hovista keväällä 1647. Anton van Dyckin oppilaana Lontoossa olleen Beckin ura oli läheisesti kytköksissä kuningatar Kristiinaan. Hän maalasi muotokuvia paitsi kuningattaresta, myös useista naapurivaltioiden kuninkaallisista Kristiinan taidekokoelmaa varten. Syksyllä 1651 Beckille myönnettiin passi ulkomaanmatkaa varten. Tarkoituksena oli maalata ja, kuten tapana oli, vaihtaa muotokuvia hovien välillä, mutta matkalla oli oletettavasti myös muita diplomaattisia tehtäviä.
Matkustettuaan ulkomaille Beck ei palannut Ruotsiin, mutta vuonna 1656 hän oli Roomassa jälleen kuningatar Kristiinan palveluksessa ja seurasi tätä Ranskaan. Tämän jälkeen Beck matkusti kotimaahansa, jossa hän kuoli 20.12.1656. Erään 1700-luvun alussa ilmestyneen elämäkerran mukaan hänet myrkytettiin.
David Beck maalasi muotokuvat useista ruotsalaisista sotapäälliköistä, mm. Arvid Wittenbergistä, Hans Christofer von Königsmarckista - nämä muotokuvat katosivat Roomaan kuningatar Kristiinan mukana - ja Gustaf Hornista. Jakob De la Gardien muotokuva oli oletettavasti yksityinen tilaus, mistä syystä se pysyi pitkään suvun omistuksessa.
Muotokuva on aikanaan koristanut ehkä Jakob De la Gardien palatsia Tukholmassa tai Jakobsdalin (nyk. Ulriksdal) linnaa pääkaupungin ulkopuolella. Se on periytynyt mallin pojanpojan pojantyttärelle Hedvig Ulrikalle, joka solmi 1785 avioliiton G. M. Armfeltin kanssa. Heidän pojanpojan poikansa testamenttilahjoituksena maalaus on saatu Suomen kansallismuseoon.
Jouni Kuurne
-
2024
-
2023
-
2022
-
2021
-
2020
-
2019
-
2018
-
2017
-
2016
-
2015
-
2014
-
2013
-
2012
-
2011
- Uuno Soldan: Se talvinen tarina
- Punakaartilaisen käyttämä sotilaskypärä vuodelta 1918
- Jalallinen malja Armfeltin kokoelmasta
- Karttapallo
- Jakob De la Gardien muotokuva 1600-luvulta
- Chiffomanie-työ 1800-luvulta
- Satula 1600-luvulta
- Kaulasuojus 1700-luvun alusta
- Kauppiaan muotokuva vuodelta 1848
- Pappa-Tunturi-mopo - Tunturi Automat 1977
- Talvinen maisema - Elias Muukan öljymaalaus 1924
- Pienoislipasto nukelle, lapselle, kauppiaalle vai kisällille?
-
2010
-
2009
-
2008
-
2007
-
2006
-
2005
-
2004
-
2003
-
2002