Uuno Soldan: Se talvinen tarina
Kuukauden esine - Joulukuu 2011
Suomen luonto eri vuodenaikoina on innoittanut maamme taiteilijoita aina Nils Schillmarkin 1700-luvun lopun Heinolan maisemista nykypäivään.
Pitkään Hämettä pidettiin Suomen luonnonkauneimpana seutuna. Erityisesti Vermasvuori, myöhemmin Kyröskoski olivat paikkoja, jotka kiinnostivat taiteilijoita ja matkailijoita. 1800-luvun kuluessa kohteet kuten Imatrankoski ja Punkaharju nousivat yleiseen tietoisuuteen ja jättivät varjoonsa aiemmin suositut paikat.
Talviset metsät lumen alla painuvine puineen olivat Suomen taiteen ns. kultakauden noin vuosina 1880-1910 suosittuja kuvauskohteita, joista erityisesti jäätyneet ja jäiset joki- ja koskimaisemat. Vaikkapa Axel Gallénin jäisenäkin kesytön Imatrankoski (versio mm. vuodelta 1893) tai Victor Westerholmin talvinen, uhkaavan synkkä Kymijoen laakso 1900-luvun alusta muodostavat villin vastaparin esimerkiksi Pekka Halosen talvimaisemien lumen peittämien puiden muodostamille raukean pehmeille, veistoksellisille muodoille. Oheinen talvinen jokimaisema on mahdollisesti jostakin Loimaan seudulta.
Viipurilaissyntyinen maisemamaalari Uuno Soldan (1883-1954) - joka ei ole sukua muille samannimisille taiteilijoille - opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1907-1908 ja 1909. Soldan muutti jo nuorena synnyinkaupungistaan Loimaalle, jossa hän toimi koko taitelijanuransa. Useat hänen runsaaseen tuotantoonsa kuuluvista maisemista esittävät näkymiä joko kotipaikkakunnalta Loimaalta tai Karkusta, jossa hän vietti kesiä.
Erityisesti 1910-luvulla Uuno Soldan osallistui useisiin taidenäyttelyihin kotimaassa. Vuonna 1922 hän teki opintomatkan Saksaan, mm. Dresdeniin. Opiskelu Saksassa, erityisesti Düsseldorfissa, oli ollut suomalaistaiteilijoiden keskuudessa suosittua 1800-luvun puolivälissä ennen kuin Pariisi vuosisadan loppupuolella nousi taide-elämän keskukseksi.
Düsseldorfin koulukunnan taiteilijoiden erityisen kiinnostuksen kohteena oli luonto ja maisemamaalaus. Huomattavia suomalaisia Düsseldorfissa opiskelleita maisemamaalareita olivat Werner Holmberg ja Fanny Churberg, joiden siveltimestä ovat lähtöisin useat ikoniset eli tunnuskuvalliset maisemat Suomen taidehistoriassa.
Ehkä Uuno Soldan näki itsensä Düsseldorfissa oppinsa saaneiden, pari sukupolvea vanhempien suomalaistaiteilijoiden perinteen jatkajana, kultakauden taiteilijoiden teemojen edelleen välittäjänä. Hänen runsaan tuotantonsa maisemamaalaukset kertovat myös taiteilijan suosiosta, siitä että Soldanin usein hieman arkipäiväisellä tavalla yksinkertaiset teokset ovat puhutelleet yleisöä samalla tavoin kuin nimekkäämpienkin taiteilijoiden teokset.
Lumiseen jokimaisemaan ei ole merkitty maalausvuotta ja sen täsmällinen ajoittaminen on siksi vaikeaa, mutta todennäköisesti alkuperäisen kehyksen perusteella se lienee suhteellisen myöhäinen teos.
Maalaus on saatu Suomen kansallismuseon kokoelmiin testamenttilahjoituksena Orimattilasta, Pyörähtälän kylän Hakalan tilalta.
Jouni Kuurne
-
2024
-
2023
-
2022
-
2021
-
2020
-
2019
-
2018
-
2017
-
2016
-
2015
-
2014
-
2013
-
2012
-
2011
- Uuno Soldan: Se talvinen tarina
- Punakaartilaisen käyttämä sotilaskypärä vuodelta 1918
- Jalallinen malja Armfeltin kokoelmasta
- Karttapallo
- Jakob De la Gardien muotokuva 1600-luvulta
- Chiffomanie-työ 1800-luvulta
- Satula 1600-luvulta
- Kaulasuojus 1700-luvun alusta
- Kauppiaan muotokuva vuodelta 1848
- Pappa-Tunturi-mopo - Tunturi Automat 1977
- Talvinen maisema - Elias Muukan öljymaalaus 1924
- Pienoislipasto nukelle, lapselle, kauppiaalle vai kisällille?
-
2010
-
2009
-
2008
-
2007
-
2006
-
2005
-
2004
-
2003
-
2002