Louhisaaren hurmaavat huoneet

1600-luvun aatelislinnojen kerrokset oli varattu kukin eri tarkoitusta varten. Pohjakerros oli tarkoitettu taloustiloiksi ja palvelusväen käyttöön. Toisessa kerroksessa oli isäntäväen var­sinainen asunto ja kolmannessa seremonialliset juh­lahuoneet, joiden olemassaolo oli 1600-luvun hovi­kulttuurissa ja sen vaikutuspiirissä elävien aatelisten asuinympäristöissä välttämätöntä. Neljäs kerros, mikäli sellainen oli, käsitti varastohuoneita ja säilytystiloja.

Tämä jaottelu näkyy myös Louhisaaressa säilyneissä 1600-luvun yksityiskohdissa. 1700-luvulla säätyläisten asuinrakennusten kerros­ten välisessa hierarkiassa tapahtui muutos. Alin ker­ros pysyi yhä vähempiarvoisena, yleensä pääasiassa taloustilana . Toisen kerroksen merkitys ja arvo sen si­jaan kasvoivat. Varsinaiset asuinhuoneet, jotka sijaitsi­vat toisessa kerroksessa toimivat myös edustustiloina. 1600-luvun voimakkaan muodollisesta seremonialli­suudesta luovuttiin vähitellen, joten rakennuksessa ei enää tarvittu erillistä ja yksinomaan edustamista var­ten sisustettua osaa, huoneistoa tai kokonaista kerros­ta. Mitä korkeammalle rakennuksessa noustiin, sita enemmän kerrokset menettivät sosiaalista ja seremo­niallista merkittävyyttään.

Asuinkerrosten välisen hie­rarkian muuttuminen näkyy myös Louhisaaressa. Hovijunkkari Herman Fleming uudisti linnan toi­sen kerroksen, joka sisustettiin rokokootyylisesti rintapaneelein ja ikkunaluukuin. Ikkunat uusittiin ja nii­hin laitettiin rokokootyyliset puitteet. Huoneiden sisäkatot uusittiin laudoittamalla 1600-luvun palkkikatot.

Louhisaaren ensimmäinen ja kolmas kerros ovat säilyneet verrattain hyvin 1600-luvun asussaan. Syy­nä kolmannen kerroksen säilymiselle oli se, että 1700-luvulla kerros kävi vanhanaikaiseksi ja muuttui tois­arvoiseksi tilaksi. Tulevat kunnostustyöt koskivat pääasiassa toista kerrosta ja siksi se sisustettiin myös museotilana 1700- ja 1800-luvun asuun.

Tervetuloa seuraamaan #tyylitorstai -postaussarjaa Louhisaaren sosiaalisen median kanaville!

Facebook
Instagram