TM podcast hero 2000x1000

Toista maata -podcast

Toista maata on Kansallismuseon podcast, joka kääntää Suomen historian uuteen asentoon. Podcastissa liikutaan aikajanalla menneestä nykyisyyteen, vähän tulevassakin, ja kuhunkin teemaan päästään Kansallismuseon uudessa Toista maata -näyttelyssä esillä olevan kokoelmaesineen kautta.

Kuusiosaisen podcastin toimittaja-juontajana toimii muusikko, historioitsija Matti Johannes Koivu. Kussakin jaksossa kuullaan kahden aiheeseen vihkiytyneen vieraan polveilevaa ja pulppuavaa keskustelua.

Suurmieskultti vääristi historiankirjoituksen

Suomea ja suomalaisuutta on rakennettu (merkittävien) miesten (merkittävistä) teoista kertovilla tarinoilla. Suurmieshistoria vertautuu liki pyhimyskulttiin. Miten kuvaa Suomesta rakennettiin, kun valtiota ei ollut vielä olemassakaan, ja miten tämä on vaikuttanut käsityksiin Suomesta ja suomalaisuudesta?

Jaksossa Matin vieraina ovat päätoimittaja, Historian jännät naiset -teoksen kirjoittanut Maria Pettersson ja kirjailija, Toista maata -näyttelyn käsikirjoittaja Juha Hurme. Kolmikko pohtii suurmiesten ominaisuuksia, historianopetusta tässä ajassa ja sitä onko suurmiesten jalustalle nostamisella positiivisia vaikutuksia? Mitä Maria säilyttäisi tästä ajasta museokokoelmiin? Entä kuka oli Juhaan vaikutuksen tehnyt Momman Siina?

Jaksossa kuullaan myös kokoelma- ja näyttelyesineestä, palasta puuta, jossa Runeberg lapsena istui. Vai istuiko sittenkään? Mitä Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Kuurne kertoo kansalliskokoelmiimme kuuluvista suurmiesten henkilökohtaisista esineistä ja mikä tekee fragmentista pyhän?

Lue jakso litteroituna

Olut ja viini ne yhteen soppii – Näin syntyi suomalaisten hyvä viinapää

Kun puhutaan suomalaisten juhlimiskulttuurista ja alkoholinkäytöstä kaikki alkoi siitä, että ihmisiä tuli Suomen alueelle. Metsän ja peltojen antimista syntyneet alkoholijuomat ovat maistuneet ihmisille niin arjessa – laimeampina – kuin juhlassa. Juomaringissä on seissyt likimain jokainen täysi-ikäinen.

Todennäköisesti lähes kaikissa kulttuureissa on halu ja tarve päihtymykselle. Mikä on leimallista suomalaiselle juhlimiskulttuurille ja minkälainen rooli alkoholijuomien nauttimisella on juhlimisessa ollut? Mitä Suomen alueella on juotu ja mitä tiedetään tuontijuomista?

Jaksossa Matin vieraina ovat alkoholikulttuurin historiaa tutkinut ja 1600-luvun juomakulttuurista väitellyt Jenni Lares sekä yökerhoihinkin tutkijana jalkautunut biletohtori Antti Maunu. Mitä eroa, jos mitään, on kontrolloidulla kontrolloimattomuudella ja hillityllä kontrollinmenetyksellä? Onko viinapäämme haukutunlaisen huono? Mikä yhdistää kesäfestarit ja Agricolan 1550-luvulla kirjallisesti kuvaaman rituaalin, Ukon vakat?

Jaksossa Suomen kansallismuseon kokoelmien huippuesineisiin kuuluvasta Ruskon kinkerikousasta kertoo Museoviraston erikoistutkija Risto Hakomäki. Miten koristeellinen juomahaarikka on kokoelmiin tullut ja miten kousia käytettiin? Lisää kousasta verkkosivullamme.

Lue jakso litteroituna

Tavara määrittää ihmisarvon

Tavara on paitsi konkreettisesti jotain, millä ympäröimme itsemme mutta myös arvoja. Mikä saa meidät haalimaan itsellemme yleensä juuri tietynlaisia esineitä tai asioita? Mitä tavara kertoo ja on kertonut omistajastaan – säädystä, luokka-asemasta, vauraudesta? Mikä on tavaran merkitys statuksen näkökulmasta?

Jaksossa Matin vieraina ovat luksusta ja kopioiden suhdetta sekä kuluttamista tutkinut tutkijatohtori Linda Turunen ja vuoden vaateostolakossa ollut himoshoppaaja toimittaja-kirjailija Laura Friman. Mitä Laura huomasi vuoden ostolakon aikana kuluttamisestaan? Miten liukuva luksuksen määritelmä lopulta voi olla ja millaisesta ilmiöstä onkaan kyse nuorten luksuksenhimossa?

Jaksossa kuullaan Suomen kansallismuseon konservoinnin intendentin Eero Ehantin Diderot’n hengessä kertoma jännityskertomus, jonka pääosassa ovat kaksi meren pohjasta nostettua kelloa. Molemmat ovat esillä Kansallismuseon Toista maata -näyttelyssä.

Häpeä on vahva kontrollin väline

Kansallistunteemme häpeä on sekä vahva kontrollin että itsekontrollin väline. Raamatun luomiskertomus on häpeän peruskertomus ja vaikuttanut valtavasti siihen, miten näkyväksi tulemista ja häpeän tunnetta pohditaan. Myöhemmin kirkko on ylläpitänyt järjestystä, käsitystä oikeasta ja väärästä. Koululaitoksella on myös ollut oma roolinsa häpeän tunteen luomisessa ja vahvistamisessa.

Jaksossa Matin kanssa suomalaisen häpeän rakennusaineista ja häpeän ylisukupolvisuudesta keskustelevat Turun piispa Mari Leppänen ja kirjailija Jani Toivola. Onko häpeässä kyse siitä mitä olet vai siitä mitä teet; miten syyllisyys ja häpeä eroavat toisistaan? Jani kuvailee hapetonta ja sanatonta häpeää, tunnistavatko Mari ja Matti tämän? Entä millainen on häpeän valoisa tulevaisuus?

Jakson esineestä, vuonna 1852 valmistetusta Vihannin kirkon häpeäpenkistä kertoo Suomen kansallismuseon amanuenssi Sari Tauriainen. Kuinka julkisesti nöyryytetty häpeärangaistuksensa kärsi? Millaisesta rikkeestä tai rikoksesta joutui penkin ylimmälle portaalle? Onko sosiaalisessa mediassa tapahtuva häpäiseminen nykyajan häpeäpenkkirangaistus? Lisää häpeäpenkistä verkkosivullamme.

Suomi, tuo eriarvoisuuden mallimaa

Taloudellisen eriarvoisuuden historia juontuu Suomessa pitkälle kartanotalouden aikoihin, ja edelleen teollistumisen aikaan mahtavine patruunoineen. Mutta mistä itse asiassa puhumme, kun puhumme taloudellisesta eriarvoisuudesta? Mitä tarkoitetaan mahdollisuuksien tasa-arvolla ja kuinka hyvinvointivaltion synnyn voi nähdä vapausprojektina?

Jaksossa taloudellisesta eriarvoisuudesta Matin kanssa keskustelevat toimittaja, ohjaaja Susanna Kuparinen ja ennustepäällikkö, taloustieteilijä Markku Lehmus. Kolmikko pohtii laman vaikutusta taloustieteen termeille ja kielelle, sekä sitä, millaisia vaiheita sosiaalisessa liikkuvuudessa on nähty. Onko eriarvoistumiskehitystä yritetty hillitä? Entä millaiselta tulevaisuus näyttää: jakaantuuko kansa yhä voimakkaammin, vai onko meillä vaihtoehtoja? Ja miksi unelmointi on hyvästä?

Jakson rujosta esineestä, Salmin pitäjästä kokoelmiin otetusta orjapäällikön sauvasta kertoo Suomen kansallismuseon intendentti Raila Kataja. Mitä yhteistä on Pamppu-Iivanalla ja Italialla? Lisää orjapäällikön sauvasta verkkosivullamme.

Uskominen järjestää maailmaa

Kansallismuseon Toista maata -näyttely esittelee kristinuskon rinnalla kansanuskoa. Uskontoon liittyvät esineet ja uskominen ovat olleet ja ovat yhä melko tavallisia ja käytännöllisiä asioita. Usko luo turvaa sekä antaa keinoja sopeutua eri tilanteisiin.

Kuinka usko on muuttunut tieteen ja tiedollisen maailmankuvan tullessa mukaan kuvaan? Historiasta kertominen on aina tarinankerrontaa ja vallankäyttöä. Miten tämä näkyy museonäyttelyn tekemisessä ja toisaalta uskonnon historiasta kertomisessa?

Jaksossa Matin kanssa pyhyydestä ja uskosta keskustelevat teologian tohtori, tutkija Aku Visala ja kirjailija Anna-Kaari Hakkarainen. Kolmikko pohtii uskon liittymistä ihmisyyteen, sitä onko usko peili siitä, mitä olemme ihmisinä. Mistä ihmisen tarve uskoa syntyy ja liittyvätkö pyhyyden kokemukset uskoon, entä uskontoon? Ovatko ihmiset ajatelleet kansanuskoa uskontona vai onko se ollut heille pikemminkin totta? Miten uskonto ja uskonnollisuus ilmiönä elää ajassa?

Jakson esineestä, puisesta kivisilmäjumalasta, kertoo Suomen kansallismuseon intendentti Raila Kataja. Luonnossa olevaa voimaa ja väkeä oli paljon, ja luonnon kanssa läheisessä symbioosissa elettäessä onnen merkitys oli tärkeässä roolissa. Lisää kivisilmäjumalasta verkkosivullamme.