Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kuukauden esine - Joulukuu 2002


Noita-Norsu 1950-luvulta


Noita-Norsu
Kuva polystyreenistä valmistetusta leikkinorsusta ja sen alkuperäispakkauksesta. Kuva: Matti Huuhka, Museovirasto

11499 1 erikseen

Kuva noita-norsusta ja sen sisältä kuoriutuvista virtahevosta, karhusta, lampaasta ja kananpojasta. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto
"Noita-Norsu" on polystyreenistä valmistettu leikkinorsu, jonka sisältä kuoriutuu kerroksittain toinen toisensa sisällä olevia muita erivärisiä eläimiä. Norsun jälkeen seuraavat suuruusjärjestyksessä ovat virtahepo, karhu, lammas ja viimeisenä kanapoika. "Noita-Norsu" jatkaa omalla modernilla tavallaan sisäkkäin olevien lelujen perinnettä. "Noita-Norsu" kertoo meille aikakaudesta, jolloin muovi alkoi syrjäyttää teollisesti valmistettujen tuotteiden raaka-aineena puun, raudan, lasin ja keramiikan.

"Noita-Norsun" valmistaja on Helsingin Pitäjänmäellä (Valimotie 11) 1950-luvulla toiminut Oy Is-ma Ab. "Noita-Norsun" valmistusajankohta on saman vuosikymmenen puolivälin tienoilla.

Vanhimmat muovikeksinnöt tehtiin 1800-luvulla ja esimerkiksi selluloidista valmistettiin pikkuesineitä jo 1860-luvulla. Maidon juustoainetta kaseiinia opittiin jalostamaan kaseiinimuoviksi vuonna 1897. Ensimmäinen täysin synteettinen muovi (pat.1909) oli keksijänsä, belgialaisen Leo H. Baekelandin mukaan nimen saanut bakeliitti. Suomessa vieraskielisille sanoille plastics, Plastik, Kunststoffe, plast jne. etsittiin sopivaa ja käytännöllistä suomenkielistä vastinetta. Sanaa muovi esitti prof. Lauri Hakulinen v. 1947, ja se vakiintui yleiseen käyttöön nopeasti. Sanan ideana on aineen helppo muovattavuus, samoin kuin plastics tulee kreikan kielen helposti muovattavaa tarkoittavasta adjektiivista plastikos.

Teollisessa mittakaavassa muovin valmistus alkoi Euroopassa ja USA:ssa 1900-luvun alussa. Suomen ensimmäinen muovitehdas Sarvis aloitti toimintansa vuonna 1921 käyttäen raaka-aineenaan kaseiinia ja 30-luvulla aloittivat ensimmäiset bakeliitista tuotteita valmistavat muovitehtaat. Kestokulutushyödykkeiden valmistuksessa muovi aiheutti suoranaisen vallankumouksen: muoveja on monenlaisia eri tarkoituksiin soveltuvia ja ne ovat yleensä kestäviä ja hinnaltaan huokeita. Muovin läpimurto teollisuustuotteiden valmistusmateriaalina tapahtui vasta toisen maailmasodan jälkeen, jolloin öljypohjaiset muoviraaka-aineet tulivat markkinoille. 1950-luvun lopulla maassamme olikin jo lähemmäs sata muovialan yritystä.

Syyskuussa 1998 kansatieteellisiin kokoelmiin ostettiin erä alunperin viipurilaisen tukkukauppias Carl Tabatzkin jäämistöä. Tabatzkin lyhyttavaroiden tukku- ja agentuuriliikkeen varasto Helsingin Kruunuhaassa Meritullinkatu 15:ssa oli ollut koskemattomana n. 20 vuoden ajan. Jäämistö sisältää erilaisia mm. kulkukauppiaille tyypillisiä artikkeleita: kampoja, neuloja, kyniä ym. kirjoitusvälineitä, taskupeilejä, parranajovälineitä, nappeja, tupakointivälineitä, kahvinkorviketta sekä muoviesineitä kuten saippuakoteloita, mukeja ja leluja osa alkuperäisissä pakkauksissaan.

Esine oli nähtävillä perusnäyttelyssä Suomi Finland 1900 huoneessa 129.

Risto Hakomäki