Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Kansallismuseon perusnäyttely

Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kolmessa kerroksessa kolmeen eri osaan:

- Valtakunta kertoo suomalaisten vaiheista kirkon ja Ruotsin vallan hallinnassa sekä Venäjän keisarikunnan osana ja päättyy itsenäistymiseen.
- Maa ja kansa luo näkökulmia suomalaiseen kansankulttuuriin. Osastossa esitellään kansatieteellisiä kokoelmia saamelaiskokoelmat mukaan luettuna.

- Työpaja Vintti on toiminnallinen näyttely, ti-su 12-16.


Kerrosten pohjakartat

Yksityiskohta Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisista kattofreskoista Kansallismuseon keskihallissa. Sammon puolustus. Kuva: Museovirasto



_________________________________________________________________________________________________________________

Huoneet 105-111 Valtakunta 1200-1600 -luku, 1. krs

Valtakunta -näyttely kertoo suomalaisten vaiheista ensin kirkon ja Ruotsin maallisen vallan hallinnassa ja Venäjän keisarikunnan osana ja päättyy itsenäistymiseen. Näyttely on jäsennelty katolisen ja luterilaisen kirkon, hallitsijoiden ja neljän säädyn mukaan.

Saavutettavuus

Kerrosten pohjakartat


Porrastasanteella oven ulkopuolella on neljä kirkonkelloa, joista vanhimmat ovat 1500-luvulta.


Huone 105 Maallinen keskiaika - 1200-1500 -luku
Huoneessa on esillä keskiaikaistyyppisiä huonekaluja sekä keskiaikaisia astioita ja syömävälineitä. Keskiajan arkielämään liittyvää esineistöä on säilynyt vähän, pääosa säilyneestä esineistöstä on peräisin kirkoista.

Keskiaika on Suomessa sama kuin katolisen kirkon valta-aika. Sen lasketaan alkavan vuodesta 1155, jolloin ruotsalaiset legendan mukaan tekivät maahan ns. ensimmäisen ristiretken ja päättyvän 1520-luvulla alkaneeseen uskonpuhdistukseen. 

Huoneessa on esillä huonekaluja, astioita, lusikoita, veitsiä, sormuksia, pelinappuloita ja kulkusia.


Huone 106 Katolinen kirkkosali - Keskiajan kirkollinen taide

Huone on alunperin suunniteltu keskiaikaisen kirkon muotoon kirkollisen esineistön näytteillepanoa varten. Huoneessa on esillä keskiaikaisten kirkkojen sisustusta, alttarikaappeja, lasimaalauksia ja pyhimysveistoksia 1200-1500 -luvulta. Ne on saatu Kansallismuseoon lahjoituksina ja ostoina 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.


Katolinen kirkko hallitsi keskiajan ihmisten elämää pyhillä toimituksillaan syntymästä kuolemaan ja vielä kuoleman jälkeenkin. Kristityillä oli apunaan pyhimysten joukko. Jokaisessa kirkossa oli ainakin sen oman suojeluspyhimyksen, Neitsyt Marian ja Ristiinnaulitun kuva ja sivualttareilla muita pyhimyksenkuvia. Suomen kirkoissa ja museoissa on säilynyt noin 800 keskiaikaista puuveistosta tai alttarikaappia.


Katso myös:

Keskiaika - omatoiminen museokierros


Huoneet 107-108 Uskonpuhdistus ja Luterilainen kirkkosali - 1500-1700 -luvun kirkkotaide

Huoneessa on esillä kirkkojen sisustusta, alttaritauluja ja saarnatuoleja 1500-1700 -luvulta. Uskonpuhdistuksen alkuna pidetään vuotta 1517, jolloin Luther naulasi Wittenbergin kirkon oveen teesinsä. Ruotsissa uskonpuhdistus liittyi kuninkaan valta- ja talouspolitiikkaan. Kustaa Vaasa halusi hankkia varoja valtion velan maksamiseen verottamalla ja takavarikoimalla kirkon omaisuutta. Västeråsin valtiopäivillä 1527 annetut asetukset mursivat kirkon poliittisen ja taloudellisen mahdin. Uskonpuhdistuksen vaikutukset alkoivat näkyä kirkkotaiteessa vasta 1600-luvun alussa. Keskeinen uutuus oli saarnatuoli.

Raamatunsuomentaja Henrik Hoffmanin muistotaulu 1640
 

Huone 109 Aateliston hautajaisesineistöä 1600-luvulta

Luterilaisen kirkkosalin viereisessä huoneessa on aateliston hautaukseen liittyviä esineitä 1600-luvulta. Suuria puusta veistettyjä sukuvaakunoita kannettiin hautajaiskulkueessa ja ne sijoitettiin vainajan muistoksi kirkkoon, kuten myös hautajaismiekat ja hautajaishaarniskat.


Huone 110 Maallinen valta - Vaasa-kuninkaat ja renessanssi 1500-luku

Tämä osa museorakennusta kuvaa 1500-luvun pyöreää tykkitornia, rundellia. Huoneessa on esillä huonekaluja, muotokuvia ja pienesineitä 1500-1600 -luvulta.


Ruotsin valtion muodostuminen ja kehitys suurvallaksi, sääty-yhteiskunnan syntyminen, uskonpuhdistus ja sen vakiintuminen sekä renessanssikulttuurin kukoistus ajoittuvat noin sadan vuoden jaksolle Kustaa Vaasan ajasta 1520-luvulta kuningas Kustaa II Adolfin kuolemaan 1632.

 

Huone 111 Alueellinen kehitys - Rajat, linnat, kaupungit, kulkuyhteydet

Huoneessa esitetään karttojen avulla Suomen rajojen kehitys Pähkinäsaaren rauhan rajasta 1323 Suomen sotaan 1808-09 ja Vanhan Suomen liittämiseen 1812 saakka.


Keskiaikaisilla linnoilla oli puolustustehtävän ohella tärkeä merkitys hallinto- ja veronkantokeskuksina. Uusia kaupunkeja perustettiin varsinkin 1600-luvun puolivälissä "kreivin aikaan", Pietari Brahen toimiessa kenraalikuvernöörinä ja 1700-luvun jälkipuoliskolla Kustaa III:n aikana. Harvaanasutun maan kannalta liikenneyhteyksien kehittyminen oli tärkeätä. "Kreivin aikaan" kehitettiin myös maantieverkkoa ja postilaitos perustettiin 1638.


Lue lisää historiallisista kokoelmista


Näyttely jatkuu museon toisessa kerroksessa. Huoneisiin 201-226 päästään portaita pitkin. Hissi on lipunmyynnin läheisyydessä sisääntulohallissa.

Veistos Pyhä Martti Raision kirkosta, noin 1320-1330. Kuva: Museovirasto/Rauno Träskelin.
Pyhä Martti, keskiaikainen puuveistos Raision kirkosta. Tekijä "Liedon mestari" 1320-1330-luku.

Osmansolmukoristeinen pöytä Teiskosta keskiaikaista tyyppiä. Pöytälevy on tehty yhdestä lankusta ja jalat juurakoista. Kuva: Kansallismuseo, Rauno Träskelin.
Osmansolmukoristeinen pöytä Teiskosta keskiaikaista tyyppiä. Pöytälevy on tehty yhdestä lankusta ja jalat juurakoista. Kuva: Kansallismuseo/Träskelin. 

Kalannin kirkon keskiaikainen Maria/Barbara-alttari, yksityiskohta. Kuvaaja: Museovirasto/Träskelin

Kalannin kirkon keskiaikainen Maria/Barbara-alttari, yksityiskohta. Kuvaaja: Museovirasto/Träskelin.

Hautajaisvaakuna 1666 kuolleen Erik von der Linden muistoksi. Kuva: Museovirasto.

Hautajaiskulkuevaakuna 1666 kuolleen Erik von der Linden muistoksi, Paraisten kirkosta.

Kustaa Vaasa (1496-1560), kuninkaana 1523-1560, öljymaalaus kankaalle. Kuva: Museovirasto/Rauno Träskelin.

Kustaa Vaasa (1496-1560), öljymaalaus. Cornelius Arendtzin kopio 1540-luvulla maalatusta muotokuvasta.

Matkavakka puuta, päällystetty hylkeennahalla. Mahdollisesti turkulaisen piispa Johannes Gezelius vanhemman omistama 1600-luvulla.

Matkavakka, päällystetty hylkeennahalla. Mahdollisesti turkulaisen piispa Johannes Gezelius vanhemman omistama 1600-luvulla.

Huoneet 201-214 Valtakunta 1600-1800 -luku, 2. krs

Näyttely kertoo suomalaisten vaiheista ensin kirkon ja Ruotsin maallisen vallan hallinnassa ja Venäjän keisarikunnan osana ja päättyy itsenäistymiseen. Näyttely on jäsennelty katolisen ja luterilaisen kirkon, hallitsijoiden ja neljän säädyn mukaan.


Huoneeseen 201 päästään portaita pitkin.


Porrastasanne 201 Hallitsijat ja neljä säätyä

Huoneessa on esillä aateliston käyttämiä lasi-, fajanssi- ja tina-astioita 1600-luvulta.
Keskiajalla Suomen aateli oli vähälukuinen ja porvariston asema vakiintumaton. Merkittävin sääty oli papisto. Yhteiskunnan perustan muodostivat talonpojat, joiden joukosta nousi suurin osa porvaristoa ja papistoa sekä talonpoikaisesta päällikköluokasta kohonnut aateli. Syntyneen säätyjaon ulkopuolelle jäi kuitenkin kasvava osa väestöä.

Pienoislippaat

Huoneeseen 202 päästään portaita pitkin.


Huone 202 Aateli - Suurvalta-aika 1600-luku

Huoneessa on esillä aateliston käyttämiä huonekaluja, pienesineitä ja muotokuvia 1600-luvulta. Ruotsin suurvaltakausi, Kustaa II Aadolfista 1611 Kaarle XII:n kuolemaan 1718, oli aatelin valta-aseman ja barokin aikakautta. Upseerien 30-vuotisen sodan aikana 1618-1648 omaksumat eurooppalaiset virtaukset näkyivät tapa- ja asuinkulttuurissa.

Gallerian sisäkuva ja "kuvia tuhoavat aasit" -maalaus

Kabinettikaappi


Huone 203 Talonpojat - Liikkuminen, metsästys, ruokatalous

Huoneessa on esillä liikkumiseen, metsästykseen ja ruokatalouteen liittyvää esineistöä lähinnä 1700- ja 1800-luvuilta.
Valtaosan, yli 90 % väestöstä, muodosti tavallinen kansa eli rahvas: talonpojat, maaseudun tilattomat, palkolliset ja kaupunkien käsityöläiset. Monet keskiajalta periytyneet tavat, käytännöt ja esinemuodot säilyivät suomalaisessa kansankulttuurissa pitkälle 1800-luvulle.

Ruskon kinkerikousa

Haarikka Lavansaaresta

Lyly ja kalhu - eripariset sukset

Luuluistimet

Jalkajousi

Metsästäjän välineet
Linnunkuvat

Hylkeenpyytäjien ruoka-astiat
Mahlakouru
Lihavahti
Leipähöylä

Talisiivilä

Huone 204 Papisto

Huoneessa on esillä pappiloihin liittyvää esineitä 1600- ja 1700-luvulta.
1600-luvulla pitäjänpappien opintovaatimukset tiukentuivat ja sivistystaso nousi. 1700-luvulla papiston kiinnostus suuntautui myös taloudelliseen toimintaan ja maalliseen kulttuuriin. 1720-luvulla papiston asema vakiintui erillisenä säätynä.
Pappilat toimivat sivistyksen ja monien käytännön uutuuksien välittäjinä jakamalla esim. tietoa uusista viljelymenetelmistä ja hyötykasveista. Kansan lukutaidon lisäämiseen papisto pyrki kinkereiden avulla, samaan tähtäsi myös rippikoulu. Seurakunta vastasi pappiloiden kiinteistöstä, sisustuksen ja irtaimiston kukin pappi hankki varallisuutensa mukaan.  


Huone 205 Kuninkaat ja hallitsijat

Huoneessa on esillä Ruotsin hallitsijoitten muotokuvia 1600- ja 1700 -luvulta.
Suomi käsitettiin emämaassa itämaakunnaksi, joka toimi teollisuuden ja maatalouden raaka-ainevarastona, sotilaallisena reservinä ja suojaavana puskurina Venäjää vastaan.

Ruotsin kuninkaat olivat 650 vuotta myös Suomen hallitsijoita, mutta he vierailivat maassa harvoin Kustaa III:tta lukuun ottamatta. Vain Aadolf Fredrik, Kustaa III ja Kustaa IV Aadolf tekivät kuninkaaksi tultuaan 1700- ja 1800-luvulla "eerikinretkensä" eli hallitsijan kiertueensa Suomeen.

Tuokiokuva kuningatar Kristiinan kruunajaisista 1650


Huoneet 206-207 Porvaristo - Kauppaporvarit ja ruukinpatruunat, käsityöläiset

Porvaristo syntyi keskiajalla kaupunkien ammattienharjoittajista. Säädyn aseman se sai 1634 hallitusmuodossa. Ero valtaporvarien ja käsityöläisten välillä syveni 1700-luvulla.

Valtaporvariston mahti oli 1700-luvun lopulla aatelia suurempi.  

Jokainen käsityöläisammattiryhmä muodosti oman ammattikuntansa. Ammattikuntaan kuuluivat ammattikunnan vanhin eli oltermanni, kaksi tai neljä ammattioikeuden jäsentä sekä mestarit, kisällit ja oppipojat. Vuonna 1669 annettiin yleinen ammattikuntajärjestys. 1800-luvun puolenvälin jälkeen annetut elinkeinolait kumosivat ammattikuntalaitoksen ja  mahdollistivat elinkeinovapauden.
Maalattu ovi vuodelta 1804
Pienoislipasto

Kustavilainen tuoli


Huone 208 Kauppa ja teollisuus - Lasiteollisuus, posliini, nautintoaineet

Ruotsi noudatti 1500-luvulta 1800-luvun alkuun merkantilistista säännöstelytaloutta, jolla pyrittiin tukemaan vientiä ja rajoittamaan tuontia ja parantamaan valtion taloutta.
Päähuomio kiinnitettiin kotimaisen teollisuuden kehittämiseen. Ensimmäiset teollisuuslaitokset perustettiin Suomeen 1600-luvulla.

Kauppa keskitettiin kaupunkeihin, jotta valtio pääsi mahdollisimman paljon valvomaan ja verottamaan yritystoimintaa. Tärkeimmät vientituotteet olivat terva, vilja, vuodat, nahkat, rauta, puu- ja sahatavara, kupari sekä pellavakankaat. Tärkein tuontitavara oli suola. Tuontituotteita olivat myös laadukas villakangas (verka), hienot alkoholijuomat sekä rihkamatavarat, mausteet, rohdot ja väriaineet.
Viinapannu

Makeisrasioita

Huone 209 Jakkarilan kartanon sali - Rokokoon aikakausi

Huoneessa olevat metsästys- ja paimenaiheiset pellavakankaalle maalatut tapetit, ovet ja paneelit ovat peräisin Jakkarilan kartanosta. Ne on ostettu Kansallismuseoon huutokaupasta 1909. Tapetin tekijä on todennäköisesti kiertävä tukholmalainen maalari Johan Bromander n. 1763.
Jakkarilan kartanon salissa oli alunperin kattomaalaus, 11 erillistä seinämaalauskenttää sekä ovien ja ikkunoiden yläpuolella kukka- ja hedelmäasetelmat. Yksi seinämaalauskentistä on esillä huoneessa 210. Muu sisustus eri puolilta Suomea edustaa rokokootyyliä 1760-luvulta. Jakkarilan kartano (nyk. Jakarin kylässä) on edelleen asuttu, yksityiskäytössä oleva rakennus Porvoon itäpuolella.

Jackarbyn salin koristemaalaukset


Huone 210 Jakkarilan kabinetti, herrainhuone - "Paratiisi"

Kankaalle maalatut maisematapetit ovat 1760-1770 -luvuilta ja ne ovat osa Jakkarilan kartanon herrainhuoneen eli kabinetin tapeteista. Kabinetissa olevan lasi-ikkunan takana on kankaalle maalattuja tapetteja Ruoveden Pekkalan kartanon lastenhuoneesta, ns. Paratiisi-huoneesta ja yksi huoneessa 209 olevan Jakkarilan kartanon salin tapettikentistä. Lisäksi esillä on kaksi 1700-luvun pukua, katettu pöytä ja joitakin huonekaluja.
Jackarbyn kabinetin tapetit


Huone 211 Valistuksen aika 1700-luku - Kustaa III:n aika, Tieteet, taiteet ja aatevirtaukset, Suomen sota

Huoneessa on esillä 1700-luvun huonekaluja, taideteoksia sekä pienesineitä.

1700-luvun jälkipuoliskon valistuksen ja vapauden aika oli Suomessa taloudellista ja sivistyksellistä nousukautta. Suomen väkiluku kolminkertaistui vuoden 1721 noin 300 000:sta vuoden 1807 noin 900 000:een.
Kustavilaisella ajalla kartanoiden sisustuksen värisävyt vaalenivat ja ulkovärityksessä punamullan korvasivat vaaleanharmaa ja keltainen. Luonnontieteet olivat valistusajan keskeisin tutkimuskenttä. Merkittävin edustaja oli ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné. Turun akatemiaan perustettiin 1747 taloustieteen professuuri, johon nimitettiin Linnén oppilas Pehr Kalm. Suomen Talousseura joka perustettiin 1797, toimi aktiivisesti mm. perunanviljelyn ja rokotuksen levittämiseksi.

Armfeltin kengät

Huone 212 Suomi Venäjän yhteydessä 1800-luku - Romantiikan ajan koti, Suurmiehet

Huoneessa on esillä 1800-luvun huonekaluja, tekstiilejä, taideteoksia sekä pienesineitä.

Vuonna 1809 katkesivat vuosisataiset siteet Suomen ja Ruotsin väliltä, kun Suomi yhdistettiin autonomisena osana Venäjän keisarikuntaan. Helsingistä tuli pääkaupunki 1812.

Maa tarvitsi uutta kansallishenkeä ja kansallista sivistystä. Henkisen ja valtiollisen itsetunnon lujittamisesta vastasivat suurmiehet Lönnrot, Runeberg, Snellman ja Topelius.
Romantiikan ajalla korostettiin tunnetta ja mielikuvitusta. Suotuisa kasvualusta löytyi kirjallisuudesta ja musiikista. Sisustuksessa suosittiin mukavaa ja kodikasta tyyliä, saksalaisperäistä biedermayeria. Säätyläisnaisten omaa kulttuuria olivat taidokkaat käsityöt.

Huoneessa on multimedia Syntymäpäivät.


Huone 213 Valtaistuinsali - Keisarit ja virkamiehet

Huoneessa ovat esillä keisarin kullattu valtaistuin vuodelta 1797 sekä kaikkien Suomen keisareitten ja keisarinnojen muotokuvat 1800-luvulta.
Vuonna 1807 Aleksanteri I ja Napoleon jakoivat Euroopan keskenään Tilsitissä. Venäjä sai Suomen palkintona Ruotsin pakottamisesta Englannin kaupan estämiseksi tarkoitettuun mannermaasulkemukseen.

Suomen sota (1808-1809) syttyi Venäjän ja Ruotsin välille. Vuonna 1808 keisari Aleksanteri I antoi julistuskirjeen, jonka mukaan Suomi oli liitetty ikuisiksi ajoiksi Venäjän keisarikuntaan.

Huoneessa on multimedia Keisarien valtaistuin.

Hyökkäys-maalaus vuodelta 1899.


Lue lisää historiallisista kokoelmista


Huone 215

Ikiliikkuja, rakentanut Mikko Mikonpoika Minkkinen (1858-1930) Hankasalmella Keski-Suomessa. Puisista rattaista ja lampaannahkaisista palkeista 23 vuoden ajan rakennettu suurikokoinen ikiliikkuja oli tarkoitettu kulkuneuvoksi ja voimakoneeksi. Ikiliikkuja luovutettiin Kansallismuseon kokoelmiin 1930.

 

Huone 216

Näyttely on suljettu


Välitasanne

Laatokan kivisilmäjumala 1600-luvulta


Tulppaanimaljakko fajanssia, Delft Hollanti.1600-luvun loppu. Kuva: Kansallismuseo, Markku Haverinen.
Tulppaanimaljakko fajanssia, Delft Hollanti 1600-luvun loppu.

liinavaatekaappi 1700-luvun alusta

Hollantilaistyyppinen liinavaatekaappi pähkinäpuuta ja eebenpuuta, tekijä Johan Niclas Cahman Turku n. 1727.

Ruskon kousa.Yksipuinen kinkerikousa on veistetty kuusen tyvilevennyksestä. Kousaan on maalattu vuosiluku 1542. Kuva: Museovirasto.

Juhlakousa eli juoma-astia Ruskon Hujalan kylästä. Yksipuinen kinkerikousa on veistetty kuusen tyvilevennyksestä. Kousaan on maalattu vuosiluku 1542.
Papisto wärdh
Maria Hendriksdotter Wärdh 1686, mahd. Diedrich Möllerumin öljymaalaus.

Kustaa III 250 x

 
Kustaa III (1746-1792), öljymaalaus, Jacob Björck.

Teerasia emaloitua kuparia, valmistettu Kantonissa 1700-luvulla.Kuva: Museovirasto

Teerasia emaloitua kuparia, valmistettu Guangzhoussa (Kantonissa) Kiinassa 1700-luvulla.

Jakkarilan kartanon sali. Kuva: Museovirasto

Jakkarilan kartanon sali 1760-luvulta edustaa rokokootyyliä.

Nuttupuku

Kaksiosainen silkkinen nuttupuku. Ommellut Anna Kristina Stillman 1765 nuorikon puvuksi eli käytetty häitä seuranneena päivänä.

Tytto ja kissa -maalaus 150 x

Tyttö ja kissa öljymaalaus, mahd. J. E. Lindh. Tytöllä yllä 1830-luvun puku.

Venäjän keisarien valtaistuin. Kuva: Museovirasto/Markku Haverinen.

Keisarien kullattu puinen valtaistuin, joka tuotiin Porvoon maapäiville 1809. Valmistanut Christian Meyer 1797 Pietarissa.

Hyökkäys. Maalannut Eetu Isto Berliinissä 1899. Suomi-neito, jonka käsistä Venäjän kaksipäinen kotka riistää lakikirjaa. Kuva: Museovirasto / Rauno Träskelin

Hyökkäys, Eetu Isto 1899. Suomi-neito, jonka käsistä Venäjän kaksipäinen kotka riistää lakikirjaa.

Ikiliikkuja KM 7311_Museovirasto Soile Tirilä

Ikiliikkuja, rakentanut Mikko
Minkkinen n. 1900-1930  Hankasalmella.

Huoneet 220-226 Maa ja kansa - Näkökulmia kansankulttuuriin, 2. krs

Näyttely luo näkökulmia suomalaiseen kansankulttuuriin, suomalaisuuden perusteisiin. Osastossa esitellään Kansallismuseon arvokkaita kansatieteellisiä kokoelmia saamelaiskokoelmat mukaan luettuna.

Lue lisää kansatieteellisistä kokoelmista

       

Huone 220 Savupirttien kansaa - Asuminen, ajanlasku, uskomukset, kansansoittimet

Huonessa on esineitä valaistuksesta, ajanlaskusta, uskomuksista, kansansoittimia sekä savupirtti.
Sukupolvesta sukupolveen periytyneet uskomukset, tavat ja esinemuodot avaavat näkymiä menneiden vuosisatojen suomalaiseen elämänmuotoon ja kansansieluun. Vanhimmat tiedot suomalaisten uskomuksista kertovat loitsuista, tavoista ja taioista ja jumalista, joihin niillä koetettiin vaikuttaa. Loitsujen käyttö perustui ajatukseen, että kaikkialla luonnossa piilee yliluonnollisia voimia.

Kurkistus ovelta 1800-luvun alkupuolen savupirttiin Jaakkiman Pajasyrjän kylästä Laatokan Karjalasta kertoo tuon ajan asumisesta. Huoneessa on filmikoostelma maaseudun elämästä.

Karjalainen savupirtti
Kuppausarvet
Suonirauta

Käs'astia

Kylänkapulat
Virpovitsat
Rukoustorvi
Piruke
Amuletit

Tapionpöytä ja -lukko taikaesineet
Vellikello

Kantele Korpiselästä

Pilli-Hermannin klarinetti

Huone 221 "Maan ja veden viljaa" - Perinteisiä elinkeinoja: maanviljely, karjanhoito, kalastus

Huoneessa on esineitä, jotka liittyvät maanviljelyyn, karjanhoitoon ja kalastukseen. Huoneessa voi myös katsoa filmejä kalastuksesta, karjanhoidosta ja viljankäsittelystä.

Metsän raivauspolttoa ja kaskeamista (viljelyä poltetun metsän tuhkan lannoittamassa maassa) on harjoitettu tuhansia vuosia esihistorialliselta ajalta lähtien. Itä-Suomessa, Kainuussa ja osassa Keski-Suomea kaskeaminen oli vielä 1800-luvulla toimeentulon perusta.
Isojako eli maan jyvitykseen perustunut lohkojako 1700-luvun lopulla ja metsien arvon nousu 1860-70 -luvulla lopettivat kaskenpolton. Maatalouden pääpaino kohdistui 1700-luvun alusta lähtien pelto- ja viljanviljelyyn, jonka uudistuminen ja koneistuminen alkoi 1800-luvun alussa.
Voivakka

Viinaputina

Maitopönttö
Tervatynnyri

Uistin ja kela

Hakokirves
Sirppi
Puukko

Huone 222 Elämää Saamenmaassa - Pohjoisin Suomi

Huoneessa on esillä 1800-luvun saamelaisesineistöä sekä video Poromiehen talvi. Saamelaiset ovat neljän valtion alueella asuva, alkuperäiskansaksi luokiteltu etninen ryhmä. Saamelaisia on nykyään 60 000-100 000 henkeä laskutavasta riippuen. Suurin osa, n. 40 000 henkeä, asuu Norjassa ja runsaat 6 000 henkeä Suomessa.
Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva saamen kieli jakautuu yhdeksään erilaiseen murteeseen, eivätkä eri kieliryhmiin kuuluvat saamelaiset tavallisesti ymmärrä toisiaan. Virallisena kirjakielenä on pohjoissaame.
 

Huone 223-224 Suomalaisia - Kansanpukuja, Tekstiilien valmistus

Huoneessa 223 on esillä kansanpukuja ja niihin liittyviä koruja eri puolilta Suomea 1700-1800 -luvulta. Huoneessa 224 on esillä kirjontoja, pitsejä ja nauhoja sekä langan ja pitsin valmistamiseen tarvittavia välineitä.
Puvulla ja muotiseikoilla on ollut keskeinen merkitys sosiaalisen aseman osoituksena. Puku oli vuosisatojen ajan säätyisten ja epäsäätyisten eli rahvaan erottava tunnusmerkki. Ajattelutapaa tuettiin 1700-luvun lopulle saakka ylellisyysasetuksilla, joilla rajoitettiin myös kuluttamista. Säätyjako näkyi pukeutumisessa vielä 1800-luvun lopulla. Z. Topeliuksen mukaan tavallisen kansan ja herrasväen välinen hämärä raja käy karkean sarkanutun ja hienon verkatakin välillä.
Romaninaisen puku

Larin Parasken harakka -päähine

Ryijy

Kirjottu peitto

Ruusuryijy

Virkattu peite

Jouhisukat
Helykruunu
Vyölliset

Silkkihuivi

Fredrik Tianderin valmistama kaulakoru

Huone 225 "Käsi kaunihin tekeepi, sitä silmä katseleepi" - Puunveistotaidetta

Huoneessa on esillä kansanomaista puunveistotaidetta 1700- ja 1800-luvulta.

Kansanomaisista puuesineistä koristeellisimmat olivat usein sulhasen lahjoja morsiamelleen. Suosituimpia morsiuslahjoja olivat rukinlavat, liinavaatteiden mankelointiin tarkoitetut kaulauslaudat ja langan kertaamiseen käytettävät rullatuolit.
Näiden ohella koristettiin myös muita naisten työvälineitä kuten pellavan kehräämiseen käytettäviä tortteja, pesukarttuja ja nauhapirtoja.
Myös kihlajaisissa tai häissä erityisen huomion osakseen saavat esineet, kuten kihlarasiat ja valjaiden osat koristettiin näyttävästi. Hevosvaljaat olivat sulhasen taidonnäytteitä: erityisesti länkien ja silankaarien koristeluun uhrattiin runsaasti aikaa. Komeimpia lahjaesineitä ei oltu tarkoitettu arkisiksi käyttöesineiksi.
Rahalipas
Kirkkovakka

Huone 226 Arkkutuoli ja fatikarmi eli astiakaappi - Kansanhuonekaluja

Huoneessa on esillä kaappikelloja, tuoleja, vaatearkkuja ja kaappeja lähinnä Länsi-Suomesta 1700-1800 -luvulta.
Länsi-Suomen rannikkoseuduilla ja Ahvenanmaalla siirryttiin savupirteistä valoisiin asuinrakennuksiin niin varhain, ettei edes muistoja savupirteistä ole säilynyt.
Elintason noustessa ja rakennusten kehittyessä valoisiksi ja monihuoneisiksi myös huonekalut lisääntyivät.

Kaupunkien käsityömestarit, kirkonnikkarit ja pitäjien puusepät välittivät uusien huonekalutyyppien lisäksi myös länsimaisten kulttuurityylien piirteitä.

Kaappikello
Kaappi Ahvenanmaalta
Maalattu arkku
Jalaskehto
Keinutuoli

Lue lisää kansatieteellisistä kokoelmista

  

Huoneisiin 127-130 päästään portaita pitkin. Hissi on lipunmyynnin läheisyydessä sisääntulohallissa.

Savupirtti. Kuva: Museovirasto
Savupirtti 1800-luvun alkupuolelta Jaakkiman Pajasyrjän kylästä Laatokan Karjalasta. 

Tuohikontti ja -torvi. Kuva: Museovirasto.

Paimenen eväskontti ja tuohitorvi 1800-luvulta. 

Naisen päähine eli sarvilakki Utsjoen Outakoskelta. Kuva: Museovirasto / Markku Haverinen

Naisen päähine Utsjoen Outakoskelta.

Kansatiede-puvut

Kansanpukuja näyttelyssä.

langet
Hevosen länget Alahärmästä.

kaappi2

Kellokaapillinen nurkkakaappi v. 1851 Vöyristä.

Kaappikellot

Kaappikelloja
Pohjanmaalta,
vasemmalta: Jacob Könni Ilmajoki 1800-luvun alku, mamsellikello Alavetelistä ja Martin Widlundin kuningatar Anna -tyylinen kello Kokkolasta v. 1784.




Työpaja Vintti - Historiaa helposti, 3. krs

Työpaja Vintti - Historiaa helposti on toiminnallinen näyttely museon kolmannessa kerroksessa. Vintissä tutustutaan Suomen historian ja kulttuurin keskeisiin ilmiöihin kokeilemalla sekä käyttämällä käsiä ja päätä.


Avoinna ti-su klo 12-16


Vintin logo Kuva: Museovirasto / Tomi Nikander

Lue lisää Vintistä

Kuva Kansallismuseon Vintti-näyttelytiloista. Kuva: Museovirasto/Tomi Nikander (2006)

Työpaja Vintissä voi satuloida hevosen ratsastamista varten tai valjastaa vetämään rattaita.