Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Kivikausi


Susiluola


Jääkauden jälkeinen asutus
(8600 - 6500 eKr.)


Suomusjärven kulttuuri
(6500 - 4200 eKr.)


Kampakeraaminen kulttuuri
(4200 - 2000 eKr.)


Asbestikeraamiset ryhmät
(n. 2800 - 1500 eKr.)


Nuorakeraaminen kulttuuri
(2500 - 2000 eKr.)


Pyheensillan ryhmä
(2200 - 2000 eKr.)


Kiukaisten kulttuuri
(n. 2000 - 1500/1300 eKr.)


Pohjoisten alueiden kivikausi


Ahvenanmaan kivikausi


Elinkeinot


Asuinpaikat ja asunnot


Taide ja uskomukset


Kivikauden työkaluja


Kivitekniikkaa


Kaupankäyntiä


Esihistorialliset kulkuvälineet


- Kartat


 


 

Pohjoisten alueiden kivikausi


Lappi sai ensimmäiset asukkaansa heti jääkauden jälkeen. Väkeä tuli etelästä, Suomusjärven kulttuurin piiristä, mutta myös idästä tai kaakosta, ehkä Skandinaviastakin. Kivikauden kuluessa pohjoisen erilaisuus muuhun Suomeen verrattuna lisääntyi.

Yhteydet Skandinavian liuskekulttuuriin olivat hyvät, mitä osoittavat Kölin punaliuskeesta valmistetut nuolen- ja keihäänkärjet. Kvartsi ja paikallinen kvartsiitti olivat pienesineiden tavallisinta raaka-ainetta. Omaleimaista oli liuskeiden käyttö myös isoihin tuuriin, joita riitti vietäväksi naapurialueillekin. Tuuralla tehtiin talvella avantoja, joten niiden käyttö liittynee talvikalastukseen.
 
Liusketikareita kivikaudelta Kuva: Museovirasto ( Ritva Bäckman) (1999)
Skandinaavisesta punaliuskeesta
valmistettuja nuolenkärkiä ja tikari (kesk).

Varhaiskampakeramiikka oli levinnyt aina Inariin saakka ja pohjoisessa esiintyy ns. Säräisniemen kampakeramiikkaa (Sär 1). Tätä varhaiskampakeramiikan muunnosta tunnetaan Suomen lisäksi myös Ruijasta, Kuolasta ja Itä-Karjalasta. Tyypillistä kampakeramiikkaa ja asbestikeramiikkaa esiintyy ainoastaan napapiirin eteläpuolella. Pohjoisimmat löytöpaikat ovat Rovaniemellä ja Kemijärvellä.

Hakku ja tuura kivikaudelta Kuva: Museovirasto
Kehdonjalaksen muotoinen hakku ja liuskeesta valmistettu tuura,
jota on voitu käyttää esimerkiksi avannon hakkaamiseen jäähän.