Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



 

Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Pronssikausi


Läntinen pronssikausi:
Asutus ja elinkeinot


Läntinen pronssikausi:
Hautaustavat


Läntinen pronssikausi:
Pronssiesineet


Läntinen pronssikausi:
Keramiikka


Itäinen varhaismetallikausi:
Asutus ja elinkeinot


Itäinen varhaismetallikausi:
Hautaustavat


Itäinen varhaismetallikausi:
Pronssiesineet


Itäinen varhaismetallikausi:
Keramiikka


- Kartat


 

Hautaustavat


Läntinen pronssikausi


Röykkiöhauta pronssikaudelta
 Kuva: Museovirasto (Leena Koivisto) (2000)
Sammallahdenmäen hautaröykkiö.
Rauman lähellä sijaitsevan Lapin Sammallahdenmäen muinaisjäännösalueella
on yli 30 pronssikautista ja varhaismetallikautista hautaröykkiötä.
Kohde on nimetty Unescon maailmanperintöluetteloon.

Pronssikautisen kulttuurin tunnuspiirre on kivistä rakennetut huomattavan suuret hiidenkiukaat eli hautaröykkiöt, jotka rakennettiin usein korkeille kallioille. Uuden hautaustavan ilmestymistä Suomen länsi- ja etelärannikolle onkin pidetty kiinnekohtana pronssikauden alkamiselle. Hiidenkiukaiden rakenne ja hautaustavat muuttuivat huomattavasti pronssikauden kuluessa. Alkuun hautaukset olivat ruumishautauksia, ja vainaja saatettiin asettaa hiidenkiukaan sisälle laakakivistä rakennettuun arkkuun. Samassa hautaröykkiössä saattoi olla useampiakin vainajia omissa paasiarkuissaan.

Röykkiöhaudan kehärakenne (Porvoo)
 Kuva: Museovirasto (Helena Ranta) (1990)
Hiidenkiukaan pohjalta paljastuneita kivikehärakenteita Porvoon Kokonmäeltä.

Usein hiidenkiukaiden pohjalta paljastuu muita kiviä suuremmista kivistä rakennettu pyöreä kivikehä. Tavallisesti niitä on useampia kuin yksi. Nuoremmalla pronssikaudella vainajat poltettiin ja myös röykkiöiden koko pieneni huomattavasti. Hautaustapojen selvä muuttuminen kuvastaa muuttunutta käsitystä uskomuksissa.

Partaveitsiä pronssikaudelta
 Kuva: Museovirasto (Esa Suominen) (1984)
Pronssikaudella vainajan mukaan hautaan
saatettiin laittaa mm. partaveitsiä.
Spiraalipäinen veitsi on löytynyt
Laihian Peltomaalta ja koristeltu veitsi
Perniön Kirjakkalasta.

Vainajan mukaan saatettiin laittaa hauta-antimia, kuten esimerkiksi keramiikkaa (saviastioita). Myös pronssiesineitä on saatettu antaa joskus vainajan mukaan, mutta pronssin katsottiin ehkä olevan liian kallisarvoista laitettavaksi hautoihin. Mahdolliset luu- ja sarviesineet eivät ole säilyneet, mikäli niitä on laitettu hautoihin.