Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



 

Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Pronssikausi


Läntinen pronssikausi:
Asutus ja elinkeinot


Läntinen pronssikausi:
Hautaustavat


Läntinen pronssikausi:
Pronssiesineet


Läntinen pronssikausi:
Keramiikka


Itäinen varhaismetallikausi:
Asutus ja elinkeinot


Itäinen varhaismetallikausi:
Hautaustavat


Itäinen varhaismetallikausi:
Pronssiesineet


Itäinen varhaismetallikausi:
Keramiikka


- Kartat


 

Asutus ja elinkeinot


Itäinen varhaismetallikausi


Sisä- ja Pohjois-Suomen pronssikautiseen kehitykseen eniten vaikuttaneet kulttuuripiirit olivat Itä-Venäjällä. Samalta suunnalta opittiin aikanaan myös raudan käyttö. Vaikka metalli oli tuontitavaraa ja esineiden esikuvat itäisiä, muodostui pronssikulttuuri sisämaassa itsenäisemmäksi kuin rannikolla. Lukuisat muottilöydöt osoittavat, että varsinkin pohjoisessa harjoitettiin pronssin valamista.

Metsästys, kalastus ja keräily olivat edelleen pääelinkeinoina sisämaassa. Ohran kaskiviljelyä tiedetään harjoitetun lähinnä sivuelinkeinona. Asuinpaikat valittiin yhä pyynnin vaatimusten mukaan. Monet asuinpaikat sijaitsivat hyvien vesistöyhteyksien varrella pienten sisämaajokien suulla. Monilla paikoilla on asuttu jatkuvasti tuhansia vuosia, jopa varhaiselta kivikaudelta rautakauteen asti.

Varhaismetallikauden asumuksista tiedetään kuitenkin melko vähän, koska sisämaan asuinpaikat olivat pinta-alaltaan melko pieniä ja niistä jäljelle jääneet kulttuuri- eli likamaakerrokset ovat usein hyvin ohuita. Vain harvoissa tapauksissa on löytynyt asumuspainanteita, jotka olivat tavallisia kivikauden loppupuolella.