Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Rautakausi


Esiroomalainen aika
500 eKr. - 0


Roomalaisaika
0 - 400 jKr.


Kansainvaellusaika
400 - 575 jKr.


Merovingiaika
575 - 800 jKr.


Viikinkiaika
800 - 1025 jKr.


Ristiretkiaika
1025 - 1300 jKr.


Ahvenanmaa rautakaudella


Elinkeinot


Asunnot


Vaatetus


Uskomukset ja hautaukset


Muinaislinnat


Hallinnon kehittyminen


- Kartat


 


Rautakauden elinkeinot


Vanhimmat varmat todisteet maanviljelystä maassamme ovat kivikauden lopulta ja pronssikaudelta. Varhaisimmat viljalajit olivat ohra ja vehnä. Ruis ilmaantui tänne jo ennen ajanlaskun vaihdetta, kauraan tutustuttiin rautakaudella.

Pyyntielinkeinot olivat vielä rautakaudella ja myöhemminkin hyvin tärkeitä. Maatalouden merkitys kasvoi kuitenkin jatkuvasti. Aluksi viljely perustui kaskiin, joiden rinnalla lienee ollut vähäisiä raivattuja peltoja. Karjan lisääntyminen tuotti lantaa peltojen höystöksi ja peltoviljely alkoi alueittain vakiintua keskisellä rautakaudella.


Sirppejä ja viikatteita rautakaudelta
 Kuva: Museovirasto
Viljankorjuussa käytettiin
viikatteita (alinna) ja sirppejä.

Vanhimmat varmat todisteet maanviljelystä maassamme ovat kivikauden lopulta ja pronssikaudelta. Varhaisimmat viljalajit olivat ohra ja vehnä. Ruis ilmaantui tänne jo ennen ajanlaskun vaihdetta, kauraan tutustuttiin rautakaudella.


Pyyntielinkeinot olivat vielä rautakaudella ja myöhemminkin hyvin tärkeitä. Maatalouden merkitys kasvoi kuitenkin jatkuvasti. Aluksi viljely perustui kaskiin, joiden rinnalla lienee ollut vähäisiä raivattuja peltoja. Karjan lisääntyminen tuotti lantaa peltojen höystöksi ja peltoviljely alkoi alueittain vakiintua keskisellä rautakaudella.


Muinaispelto Mikkelin Orijärveltä
 Kuva: Museovirasto (Esa Mikkola) (2003)
Mikkelin Orijärveltä löytyneen ns. muinaispellon auranjälkikuvio
(kuvan tummat jäljet) on kaivettu esiin. 

Suomesta tunnetaan jonkin verran muinaispeltoja, jotka ajoittuvat myöhemmälle rautakaudelle. Esimerkiksi Mikkelin Orijärveltä on löytynyt useita eri-ikäisiä muinaispeltoja. Muinaispellon kerrokset erottuvat nykyisistä pelloista auraamisesta jääneiden kapeiden ristikkäisten kuvioiden avulla. Nykyiset auraamisjäljet kun ovat leveitä ja yhdensuuntaisia. Muinaispelloilla on viljelty mm. ohraa, ruista, kauraa ja pölkkyvehnää.

Kaivo rautakauden lopulta Mikkelin Orijärveltä
 Kuva: Museovirasto (Esa Mikkola 2003)
Mikkelin Orijärveltä on löytynyt myös kaivo,
joka ajoittuu rautakauden lopulle.

Kotieläiminä tunnettiin jo pronssikaudella koiran lisäksi lehmä, sika, lammas ja vuohi. Hevosten varusteita ilmestyy löytöihin vasta keskisellä rautakaudella. Samoihin aikoihin tulee myös kissa. Kanat olivat jo viikinkiajalla suhteellisen tavallisia.

Kuolaimia rautakaudelta
 Kuva: Museovirasto
Kuolaimia. Hevosen varusteita on löytynyt
keskiseltä ja myöhemmältä rautakaudelta.

Eränkäynti on ollut olennainen osa suomalaista kulttuuria vielä historiallisellakin ajalla. Muinaissuomalaisen talonpojan talousalueeseen kuului peltojen, kaskien, niittyjen ja laitumien ohella eräalue, jota hyödynnettiin monipuolisesti metsästämällä, kalastamalla, kaskeamalla ja käymällä kauppaa erämaiden asukkaiden kanssa.

Pyyntivälineitä rautakaudelta: atrain ja ongenkoukkuja
 Kuva: Museovirasto
Atrain ja ongenkoukkuja. Metsästys ja kalastus olivat
edelleen rautakaudellakin tärkeitä elinkeinoja.

Viikinkiajalla Euroopassa turkisten ja muiden erätuotteiden kysyntä kasvoi, mikä vilkastutti eränkäyntiä. Metsästystä harjoitettiin jousella ja nuolella, keihäällä, ansoilla sekä pyyntikuopilla.

Vaikka rautakauden maata viljellyt ja erätaloutta harjoittanut väestö on ollut omavaraista, ovat tietyt tarpeet edellyttäneet erikoistaitoja, -tietoja ja -välineitä. Erikoistuneita seppiä, pronssinvalureita, puuseppiä ja savenvalajia on ollut kautta rautakauden.

Soikeita tuluskiviä rautakaudelta
 Kuva: Museovirasto Tulusrautoja rautakaudelta
 Kuva: Museovirasto
Soikeita tuluskiviä kannettiin vyöllä tulentekoa varten rautakauden alkupuolella.

Myöhemmin tuli iskettiin tulusraudalla piikiven avulla.