Historia on tässä!
Suomi ansaitsee Kansallismuseon uudisosan juuri nyt, kirjoittaa ylijohtaja Elina Anttila.
Elämme historiallisia aikoja! – näin on moni kuvannut pandemian aikaista olotilaamme. Tunne historian osaksi tulemisesta on erityinen. Parhaimmillaan myöhemmät tutkijat saattavat tunnistaa, että meidän ajastamme muodostui käännekohta kestävämpään kulttuuriin. Voi myös olla, että he näkevät monien kärjistyneiden ongelmien saaneen alkunsa juuri tässä hetkessä. Kun elämä vihdoin taas avautuu, on hyvä pitää mielessä, että historia on omissa käsissämme: lähteekö maailmamme takaisin nuoralla tanssiin sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kanssa, vai pystymmekö muuttamaan kulttuuriamme myös pysyvästi?
Kriisit saavat usein havahtumaan olennaiseen. Suomessa on vain yksi kansallismuseo. Historiamme eri vaiheissa se on jo 1800-luvulta alkaen toiminut kaikupohjana kulttuurillemme ja sen muutokselle. Tänä päivänä museo osallistuu aktiivisesti kulttuurisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseen ja toimii monipuolisessa vuorovaikutuksessa kansallisesti ja kansainvälisesti. Työmme tulokset ja Kansallismuseon merkitys on nähty yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että museon pitkään valmisteleman laajennuksen toteutus on kirjattu nykyiseen hallitusohjelmaan.
Mikäli suunnittelukilpailussa voittaneen uudisosan, Atlaksen, rakentaminen pääsee aikataulussaan käynnistymään, rakennus valmistuu vuonna 2025. Helsingin ytimeen syntyvä vaikuttava museokokonaisuus toimii maamerkkinä niin kansainvälisille matkailijoille kuin monimuotoisen suomalaisen kulttuurin elinvoimalle.
Uuden Kansallisen toiminta-ajatus hyödyntää koko Kansallismuseon avaraa tonttia sekä museolla jo olemassa olevia vahvuuksia. Historiallinen, Gallen-Kallelan freskojen koristama Kansallismuseo ja sen perusnäyttelyiden kertoma Suomen tarina ovat kiinteä osa myös uutta museokokemusta. Ne kuvastavat kulttuurimme vahvoja juuria. Moderni uudisosa puolestaan sisältää suuren, maanalaisen näyttely- ja tapahtumatilan, jossa niin suomalaiset kuin kansainväliset, kulttuuria ja historiaa laajasti käsittelevät vaihtuvat näyttelyt pääsevät loistamaan. Museon oman tuotannon rinnalla tiloja on mahdollisuus hyödyntää myös muiden toimijoiden tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Yleisöjen osallistumismahdollisuudet museon toimintaan lisääntyvät entisestään, kun kaupunkilaisten yhteisölliselle toiminnalle avattu suuri piha-alue tarjoaa sille aiempaa paremmat puitteet.
Suomi ansaitsee Atlaksensa juuri nyt. Pääsuunnittelijaa Samuli Miettistä lainatakseni: Näinä aikoina museon konsepti ja toimintamalli yhteisen hyvän edistämiseksi on erityisen tärkeä muistin ja unelmien rakentaja koko yhteiskunnassa. Rakennushankkeen merkittävien työllisyysvaikutusten lisäksi rakennetaan samalla henkisesti kestävää Suomea. Elävä suhde kulttuuriperintöön, vastuu tulevaisuudesta ja kulttuurisen vuoropuhelun tuoma avarakatseisuus ovat perusta välttämättömälle kulttuurin muutokselle, konfliktien ennalta ehkäisemiselle ja kriiseistä selviytymiselle.
Elina Anttila
Suomen kansallismuseon ylijohtaja