HOHTO ‒ Suomalainen hopea 1600-1830 Hämeen linnassa 18.5.-4.11.2018

Näyttelyt

Oliko Suomi sittenkään Ruotsin valtakunnan köyhä itäinen maakunta? Hämeen linnassa voi nyt ihailla monia ennen näkemättömiä huippuesineitä museoista ja yksityiskokoelmista. Suomessa toimi lukuisia hopeasepänverstaita, joissa mestarit oppipoikineen takoivat kaikkea mahdollista astioista veitsiin, haarukoihin ja kirkkohopeisiin. Ylellisyysesineiden taitavasti kaiverretut koristukset, nimikirjaimet ja vaakunat kertovat huikeasta käsityötaidosta ja muistuttavat meitä myös Suomen ja Ruotsin yhteisestä lähes 700 vuotta kestäneestä historiasta.

Näyttelyssä on esillä yli 200 suomalaisten hopeaseppien taidonnäytettä. Kesällä 2017 Läckön linnassa Ruotsissa esillä olleeseen Tre Kronor – Made in Finland -näyttelyyn on Hämeen linnassa lisätty empireajan hopeaa. Kolmasosa esineistä on Suomen kansallismuseon kokoelmista ja kaksi kolmasosaa on lainattu suomalaisten museoiden ja keräilijöiden kokoelmista sekä Nationalmuseumista Tukholmasta. Näyttelyn ovat muokanneet Hämeen linnaan sopivaksi näyttelyn kuraattorit Jouni Kuurne ja Arthur Aminoff.

Suomessa Turku oli ensimmäinen kaupunki, johon perustettiin kultaseppien ammattikunta, luultavasti jo 1500-luvun keskivaiheilla. Kultasepäksi kutsuttiin kultaa, hopeaa ja jalokiviä työstävää mestaria. Ammattinimike hopeaseppä syntyi itse asiassa vasta 1900-luvulla. Ammattikunnat valvoivat kultaseppämestarien ammattitaitoa ja työn laatua esimerkiksi tarkastamalla esineiden hopeapitoisuuden. Suomessa hopeaseppien tuotanto oli korkeatasoista. Länsi-Suomessa tyylivaikutteet saatiin Ruotsista ja idässä etenkin Pietarista. Venäläiset vaikutteet alkoivat näkyä 1800-luvulla vähitellen yhä selvemmin esim. raskaampana muotoiluna ja runsaiden koristeiden käyttämisenä.  

Näyttelyssä on eri puolilla Suomea toimineiden kultaseppien töitä, mm. presidentti Urho Kekkoselle kuulunut Nils Enbergin Turussa 1766 valmistama rokokooliemimalja, ehkä hienoin Suomessa 1700-luvulla valmistettu hopeaesine. 2018 Kansallismuseon kokoelmiin hankittu, pitkään yksityisomistuksessa ollut kullattua hopeaa oleva juomakannu, jonka on valmistanut Turussa kultaseppämestari Axel Hansson Båga todennäköisesti vuonna 1680, on myös esillä näyttelyssä.  

Näyttelyn yhteydessä ilmestyy myös Hohto – Suomalainen hopea 1600–1830-luvuilta -niminen julkaisu, joka esittelee kotimaisten hopeaseppien taidonnäytteitä asiantuntija-artikkelein sekä upein kuvin. Lähes 400-sivuisen julkaisun artikkelit kertovat kulta- ja hopeaseppien työstä mm. Helsingissä ja Viipurissa, jonka omaleimainen esinekulttuuri poikkesi muista suomalaisista kaupungeista. Lisäksi artikkeleissa käsitellään eri tyylisuuntien näkymistä sekä hopeaesineissä sekä niissä esiintyviä koristeaiheita. Julkaisu on suomen- ja ruotsinkielinen ja sitä myyvät mm. Kansallismuseon ja Hämeen linnan museokaupat.  

HOHTO – SUOMALAINEN HOPEA 1600–1830 LYSTER – FINSKT SILVER 1600–1830 
Toim. Jouni Kuurne
Museovirasto 2018, 371 s., nid., ISBN 978-951-616-294-5
Kansallismuseon julkaisuja 15, ISSN 2343-1180, hinta 55,90 euroa  

Lisätietoja
näyttelyamanuenssi Lea Värtinen, lea.vartinen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6341
kokoelmat: intendentti Jouni Kuurne, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6381  

julkaisun mediakappaleet: viestintäsuunnittelija Sari Häkkinen, sari.hakkinen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6043  

Mediakuvia    

HÄMEEN LINNA
Kustaa III:n katu 6, Hämeenlinna
Avoinna 2018
2.5.‒31.5. ma-pe klo 10‒16, la-su ja arkipyhinä klo 11‒16
1.6.‒14.8. päivittäin klo 10‒17
15.8.‒17.12. ti-pe klo 10‒16, la-su ja arkipyhinä klo 11‒16, ma suljettu
puh. 0295 33 6931
www.kansallismuseo.fi