Franjo Klopotan Kukko ja perhosia kavelylla kevaalla 1971 Kuva Zimmer kokoelma K H Renlundin museo2

Laaja outsider-taiteen näyttely Kansallismuseoon

Kansallismuseo avaa 5. toukokuuta laajan outsider-taidetta esittelevän näyttelyn, Kesytön taide. Viime vuosikymmenten aikana outsider-taide on tullut näkyväksi osaksi taidemaailmaa, noussut keräilijöiden kohteeksi ja synnyttänyt siihen erikoistuneita museoita ja gallerioita. Vuonna 2022 outsider-taidetta oli näyttävästi esillä Venetsian biennaalissa.

Kesytön taide kokoaa 280 teosta 44 outsider-taiteilijalta Euroopasta, Brasiliasta ja Suomesta. Näyttelyn taiteilijoina ovat muun muassa kansainvälisesti arvostetut Franjo Klopotan, Madge Gill, Natalie Schmidtova ja Tyyne Esko.

Nämä taidemaailman ulkopuoliset ovat itseoppineita, mutta tekevät kunnianhimoisesti ja pitkäjänteisesti taidetta piittaamatta ympäristön mieltymyksistä, traditioista ja arvostuksesta. He eivät pyri ammattitaiteilijoiksi, vaan haluavat pysyä vapaina taidekentän ulkopuolella. Ihmisinä he ovat usein näkijöitä, erakoita ja monella tapaa marginaalissa olevia.

Useat ovat omistaneet taiteelleen koko elämänsä.

Taidemaailman ulkopuoliset osana Venetsian biennaalia


Viime vuosikymmenten aikana outsider-taide on tullut näkyväksi osaksi taidemaailmaa, noussut keräilijöiden kohteeksi ja synnyttänyt siihen erikoistuneita museoita ja gallerioita. Vuonna 2022 outsider-taidetta oli näyttävästi esillä Venetsian biennaalissa.

Outsider-taiteilijat eivät ole jääneet taidekentän arvostuksen tai suuren yleisön mielenkiinnon ulkopuolelle. Teosten energia ja luova potentiaali on aina innostanut myös aikalaisia.

Esimerkiksi näyttelyssä esillä olevan Natalie Schmidtovan ensimmäisen näyttelyn järjestivät taiteilijat Dora Maar ja Pablo Picasso kuuluisassa Galerie Pierre Loebissa Pariisissa vuonna 1947. Suomalainen Tyyne Esko työskenteli siivoojana, kunnes sairaseläkkeelle siirryttyään teki uran itseoppineena kuvataiteilijana ja päätyi pitämään New York Timesin kehuman näyttelyn Sohossa. Kroatilainen Ivan Rabuzin on kuvittanut Timo Sarpanevan Suomi-astiastoa.

Viiden teeman kautta alitajunnan maailmoihin

Kansallismuseon näyttely jakautuu viiteen teemaan. Niiden kautta esille nousevat arki ja olemassaolon ilo, mutta teokset vievät myös unen, uskomusten ja painajaisten tuolle puolen. Politiikka, etenkin sen ankara arvostelu on monien tekijöiden elämänmittainen intohimo. Useiden teokset ovat kuin surrealistisia kertomuksia alitajunnan maailmoista tai kosmisista ulottuvuuksista. Kristillinen perinne ja kuvitelmat tuonpuoleisesta toistuvat maalauksissa ja pienoisveistoksissa.

Näyttelyn kuraattoreina toimivat Kiasman ja Helsingin taidemuseon entinen johtaja, taidehistorioitsija, tietokirjailija Tuula Karjalainen ja kulttuurituottaja, taidekustantaja Liisa Heikkilä-Palo.

Näyttelyyn on saatu teoslainoja yksityisistä kokoelmista ja tekijöiltä, Saarijärven taidemuseon kokoelmista ja kahdesta K.H.Renlundin museoon tallennetusta kansainvälisestä kokoelmasta.

Kansallismuseon viimeiseksi vaihtuvaksi näyttelyksi ennen museon laajennusosan rakentamishankkeen käynnistymistä jäävä Kesytön taide on avoinna 5.5.–24.9.2023. Kansallismuseo sulkee ovensa 16. lokakuuta arviolta kahdeksi-kolmeksi vuodeksi.

Kesytön taide on avoinna Kansallismuseossa 5.5.–24.9.2023.

Siirry näyttelyn sivuille.