Muotokuvat
Muotokuvaan on ikuistettu ihminen yksilönä, omassa ajassaan. Ennen
valokuvauksen keksimistä ihmiset ikuistettiin muotokuviin maalaamalla.
Maalatun muotokuvan tyyli riippuu sekä aikakaudesta, taiteilijasta että
muotokuvan tarkoituksesta. Maalaus voi olla klassinen, realismiin
pyrkivä tai jotain muuta. Kuvan sommittelulla, henkilön asennolla,
ilmeellä ja katseella, väreillä ja vaatetuksella voi viestittää
erilaisia asioita. Muotokuva kertoo tarinaa sekä mallista että kuvan
tekijästä.
Muotokuvat tarjoavat yksilön kuvaamisen lisäksi paljon tietoa kulttuurista, yhteiskunnasta sekä aikansa arvoista. Muotokuvassa ikuistettiin henkilön ulkonäköä ja luonnetta sekä usein myös yhteiskunnallista asemaa. Taiteilijalla oli oma tyylinsä, mutta usein kuvassa näkyvät myös aikansa kauneusihanteet ja yleiset tavat kuvata kohdetta. Tiettynä aikana maalatut muotokuvat muistuttavatkin toisiaan hyvin paljon.
Valitse kuva saadaksesi lisää tietoa
Tuntematon nainen 1500-luvulla
Kenraaliluutnantti Robert Muhl
Ludwig Heinrich von Nicolay
Enoch Hjalmar Furuhjelm
Amanda Gustava Costiander, Gustaf Robert ja Torsten Costiander
Maria Henriksdotter Wärdh
Fanny Churberg
Gustav Mauritz Armfelt
Ferdinand Alexander Leonard Candelin
Niklas Keder
Eliel Aspelin-Haapkylä
Tuntematon nainen 1500-luvulla
Tuntematon nainen 1500-luvun loppupuolella. Puku edustaa aatelisnaisten muotia, johon kuului helmimyssy, samettinen puku, valkoinen ns. myllynkivikaulus, esiliina ja pitsikalvosimet.
Taulun on aikaisemmin omistanut kauppias Claes Tallqvist Raumalla. Taulun takana on kirjoitus, jossa lukee "Herr Claus Tallqvist är ägare, lemnas till låns å rådhuset 1825". Rauman kaupunki lahjoitti maalauksen Suomen muinaismuistoyhdistykselle vuonna 1884.
Tekijä: Anton (vanhempi) Möller. H2287:2.
Digitaalinen kokoelma
Kenraaliluutnantti Robert Muhl
Kenraaliluutnantti Robert Muhl (1683–1760) vuonna 1728. Robert Muhl oli sotilassukunsa viimeinen miespuolinen jäsen. Hän osallistui Suuren Pohjan sodan lukuisiin taisteluihin ja sai esimerkiksi kuulan vasempaan reiteen. Poltavassa hän menetti hevosensa ja joutui melkein sotavangiksi, Czernovitzista hänet vietiin Tobolskiin, josta hän pakeni vuonna 1720. Vielä 1740-luvulla hän osallistui taisteluihin Suomessa. Robert Muhl on haudattu Turun tuomiokirkkoon.
Tekijä: J. David Swartz. H5674:1.
Digitaalinen kokoelma
Ludwig Heinrich von Nicolay
Ludwig Heinrich von Nicolay (1737–1820) vuonna 1794. Von Nicolay oli saksalaissyntyinen akateemikko ja kirjailija Venäjällä. 1780-luvulta lähtien hän omisti Viipurin Monrepos’n kartanon, johon hän keräsi huomattavan kirjaston valistuskirjallisuutta. Nykyään kokoelma löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta. Von Nicolay rakennutti myös kuuluisan maisemapuiston Monrepos’n kartanon maille.
Tekijä Johann Baptist (vahempi). H2005091:3.
Digitaalinen kokoelma
Enoch Hjalmar Furuhjelm
Enoch Hjalmar Furuhjelm (1823–1886) vuonna 1851. Furuhjelm oli vuorimestari, mineralogi ja kaivosinsinööri. Hän toimi Alaskassa venäläis-amerikkalaisen kauppakomppanian kaivosinsinöörinä vuosina 1854–1862.
Tekijä: Johan Erik Lindh. H89073.
Digitaalinen kokoelma
Amanda Gustava Costiander, Gustaf Robert ja Torsten Costiander
Amanda Gustava Costiander, Gustaf Robert ja Torsten Costiander vuonna 1836. Perheen isä, Gustaf Julius Costiander oli kuollut 38-vuotiaana 1832, siksi Amanda Gustava on mustassa eli lesken puvussa. Toinen pojista, Torsten Costiander hankki 1869 omistukseensa Nuutajärven kartanon.
Tekijä: Carl Peter Lehmann. H2010094:1
Digitaalinen kokoelma
Maria Henriksdotter Wärdh
Papinrouva Maria Henriksdotter Wärdh 26-vuotiaana vuonna 1686. Maria oli naimisissa Kalannin kirkkoherran Mikael Brunlöfin kanssa. Muotokuvassa pistävät silmään ylelliset yksityiskohdat kuten punainen alushame, pitsikoristeet ja raskaat kultakäädyt. 1600-luvulla pappissääty ei saanut pukeutua näyttävästi, vaan heiltä vaadittiin vaatimatonta ulkoasua.
Tekijä: Diedrich Möllerum. H4549:2.
Digitaalinen kokoelma
Fanny Churberg
Fanny Churberg (1845–1892) vuonna 1862. Fanny oli Düsseldorfissa ja Pariisissa opiskellut taidemaalari ja maisemamaalauksen mestari. Hän oli myös naisasianainen ja vuonna 1879 hän perusti Suomen Käsityön Ystävät.
Tekijä: Betty Hougberg. H5120.
Digitaalinen kokoelma
Gustav Mauritz Armfelt
Maalaus Gustav Mauritz Armfeltista (1757–1814) on vuodelta 1800 tai 1801. Gustaf Mauritz Armfelt on Suomen historian kiehtovimpia ja ristiriitaisimpia hahmoja. Armfelt oli jalkaväenkenraali, kreivi, hovimies ja diplomaatti. Hän syntyi Marttilassa ja kuoli Tsarskoje Selossa. Kustaa III:n aikana hän oli vaikutusvaltainen henkilö Ruotsissa ja myöhemmin hänestä tuli Venäjän Aleksanteri I:n luottomies.
Tekijä: Joseph Grassi. H84039:1.
Digitaalinen kokoelma
Ferdinand Alexander Leonard Candelin
Ferdinand Alexander Leonard Candelin vuonna 1879. Ferdinand Alexander Leonard Candelin oli Maria Candelinin ja Arthur Leonard Candelinin ensimmäinen lapsi. Hän kuoli vain kahden viikon ikäisenä 2.2.1879.
Vauvana kuolleen Arvid Liljelundin post mortem -muotokuva on ajalleen epätyypillinen. Lapsia ikuistettiin valokuviin, mutta maalauksia heistä teetettiin harvemmin.
Tekijä: Arvid Liljelund. H45019:5.
Digitaalinen kokoelma
Niklas Keder
Muotokuva esittää Niklas Kederiä. Vesiväreillä maalattu miniatyyrimaalaus on vain 3,6 cm korkea ja 2,9 cm leveä. Keder (1659-1735) oli ruotsalainen numismaatikko ja vuonna 1697 hänet nimitettiin Ruotsin Antikviteettikollegion asessoriksi. Miniatyyrin maalannut Elias Brenner (1647-1717) oli Isokyrössä syntynyt hoviminiatyyrimaalari, numismaatikko ja asessori myös hän.
Tekijä: Elias Brenner. H32100:57.
Digitaalinen kokoelma
Eliel Aspelin-Haapkylä
Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) vuonna 1897. Eliel Aspelin oli Helsingin yliopiston estetiikan professori ja Tiedeakatemian ensimmäinen puheenjohtaja.
