Aleksanteri Suuren drakma Miletoksesta

Aleksanteri Suuren elinaikana Miletoksessa lyöty raha, jonka etusivulla on Herakles ja takasivulla Zeus. Aleksanterin elinaikana lyödyt rahat on usein vaikea erottaa niistä, joita hänen seuraajansa lyöttivät yAleksanterin kuoltua, pyrkiessään vahvistamaan asemaansa uusien kuningaskuntiensa hallitsijoina. Miletoksen sarja on yksi harvoista todennäköisesti Aleksanterin aikana lyödyistä rahoista.

Rahassa kuvatut hahmot ovat vahvasti sidoksissa Aleksanterin ympärille rakentuneeseen ja rakennettuun legendaan. Jo Aleksanterin valtakautena hänen sanottiin olevan Zeuksen poika. Myöhemmin Aleksanterin kuoltua uskomus levisi, ja esimerkiksi kreikkalainen elämänkertakirjailija Plutarkhos kirjoitti hänen jumalallisista juuristaan. Valloitettuaan Egyptin Aleksanterin uskotaan myös itse sanoneen Zeus-Ammonin olevan hänen isänsä. On mahdollista, että kyseessä oli tapa luoda paikallisiin uskomuksiin sopiva kuva uudesta hallitsijasta, sillä Egyptissä kuninkuus oli vahvasti liitoksissa jumaluuteen. Myöhemmin tällaista metodia käytti myös Ptolemaios, joka Aleksanterin kuoleman jälkeen nousi Egyptin kuninkaaksi. Toisaalta tarina Aleksanterin jumaluudesta oli tunnettu myös muualla Välimeren alueella, eivätkä jumalista polveutuvat kuninkaat olleet kreikkalaisillekaan vieras käsite. Herakles puolestaan oli tärkeä osa Argeadien hallitsijasuvun myyttistä historiaa, sillä he polveutuivat omien sanojensa mukaan Karanoksesta, joka oli Herakleen jälkeläinen. Lisäksi Aleksanteria itseään verrattiin antiikin aikaisissa lähteissä Heraklekseen. Yksi näistä samankaltaisuuksista oli myös se, että molempien isä oli Zeus, ainakin legendoissa.