Rhodoslainen drakma

Rhodoslaisen drakman etusivulla on kruunupäisen Helioksen profiili ja takasivulla on puhkeamassa oleva ruusu, jonka vasemmalla puolella on viinirypälekimppu ja kirjain P, oikealla on O, ja yläpuolella on sana MAHΣ.

Kyseinen drakma ei ole attikalaisen standardin mukainen drakma. Sen sijaan se on niin kutsuttu plinthorinen (plinthophoric) drakma, jonka paino oli hieman kevyempi. Tämä johtui Kaariassa noin 190 eaa. tehdystä rahajärjestelmän uudistuksesta, jonka seurauksena rahojen standardit painot muuttuivat. Sana plinthorinen tulee kreikankielisestä sanasta plinthos (πλίνθος), joka viittaa rahan takasivulla olevaan neliön muotoiseen syvennykseen.

Helios oli Rhodoksen suojelijajumala. Egyptiläisten epäonnistuttua saaren miehittämisessä 300-luvulla, Rodoksen kaupunkiin pystytettiin valtava Helioksen patsas, joka tunnettiin Rodoksen kolossina. Se oli yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä ja esimerkiksi maantieteilijä Strabon ja roomalainen kirjailija Plinius vanhempi kirjoittivat siitä teoksissaan. Saaren nimi puolestaan tuli antiikin kreikankielisestä sanasta ῥόδον (rhodón), joka tarkoittaa ruusua. Tämän takia takasivulla on ruusu.