Pyhä Birgitta

Birgitan silmäkumissa erottuvat vaaleat läikät ovat maalijäämiä, joita ei veistosta katsoessa huomaa lainkaan. Maalia on hiukan myös kirjassa, mutta muuten veistos on hyvin paljas. Usein veistosten maalipinta on kulunut luonnollisen ikääntymisen seurauksena, mutta vuosisatojen aikana veistoksista on myös tarkoituksella irrotettu maalia ja pohjustusta. Birgitan kohdalla saattaa olla kyse tästä. Kulunut maalipinta on voitu kokea ikävän näköisenä, ja lisäksi tiettyinä aikoina on haluttu korostaa puupintaa. 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun puolellakin veistoksia esimerkiksi pestiin lipeällä tasaisen puupinnan aikaansaamiseksi. Tämä on voimakkaasti ristiriidassa veistosten alkuperäisen, monivärisen ilmeen kanssa.

Birgitta-veistoksen pinta on jossain vaiheessa käsitelty vahalla, mikä sekin korostaa puupintaa ja myös tummentaa puun sävyä.