Pyhä Laurentius

Pyhä Laurentius

Laurentiuksen viitan helmasta erottuu kaksi outoa muodostelmaa. Sivukuva samalta alueelta tuo esiin pussimaisen muodon. Muodot erottuvat veistoksen ontoksi koverretusta sisäosasta, joka on peitetty taustalevyllä. Tummempana erottuvan onton tilan pohjalle on lisäksi jäänyt keoksi jonkinlaista purua. Mitä ihmettä tämä voi olla?

Muodostelmat eivät vaikuta ihmisen tekosilta. Veistos on hyvin ”roskaava”: aina sitä liikuteltaessa taustalevyn ja veistoksen välistä työntyy esiin epämääräistä nöyhtää. Olisiko joku eläinkunnan edustaja voinut rakentaa veistoksen sisään pesän, joka olisi muumioitunut kuvassa näkyviksi pusseiksi? Veistoksissa on usein jälkiä puutuholaisten käynneistä, tyypillisimmin tupajumin toukan kaivamia reikiä. Tämä tapaus vaikuttaa kuitenkin erilaiselta, eikä toiminta ole missään tapauksessa enää aktiivista.

Huomaa myös veistoksen eri osien yhdistämiseen käytetyt, poikkeuksellisen komeat takonaulat. Kasvojen kohdalla oleva vaalea alue on sekin takaapäin lyöty naula. Veistokseen käytetty puu on ollut poikkeuksellisen oksaista – hallitseva oksankohta on niinkin tärkeässä paikassa kuin kasvoissa. Tämä osoittaa hyvin, miten suuri merkitys pohjustus- ja maalikerroksilla oli veistosten lopullisessa ulkoasussa.

Pyhä Laurentius B
Veistos on valmistettu 1200-luvulla, noin 1261-1280. Dendrokronologisen tutkimuksen mukaan veistoksessa käytetty tammipuu olisi kaadettu Pohjois-Saksassa.