Muistoja Turun palosta

Carl Gustaf Tessin -mitali

Hopeinen mitali esittää Carl Gustaf Tessiniä. Mitalin on kaivertanut sveitsiläinen mitalitaiteilija Johann Carl Hedlinger (1691–1771), joka kuului 1700-luvun tunnetuimpiin mitalitaitelijoihin. Hän työskenteli Ruotsissa vuosina 1718–45.

Sekä Tessin että kruunuprinsessa Loviisa Ulriikan olivat tunnettuja numismatiikan harrastajia ja keräilijöitä, ja Tessinin hovimarsalkkana lyöttämät mitalit ovat saaneet aiheensa hauskoista sattumuksista. Tällaisia usein yksityisesti valmistettuja pieniä muistoesineitä kutsuttiin jetoneiksi. Kreivi Tessin lyötti peräti 14 tällaista jetonia.

Kukko -jetoni

Tessin lyötti tämän hopeisen mitalin vuonna 1750. Se on Daniel Fehrmanin (1710–1780) kaivertama. Fehrman oli mitalitaiteilija J. C. Hedlingerin oppilas ja vuodesta 1760 kuningas Aadolf Fredrikin nimeämä kuninkaallinen mitalikaivertaja.

Mitalin kukko esittää kreivi Tessiniä. Kreivi lyötti mitalin muistoksi tilanteesta, jossa hän ilmeisesti yllätti hovineidot Catharina Charlotta Tauben, Henrika Juliana von Liewenin, Ernestine von Grisheimin, Charlotta Fredrika Sparren ja siskokset Agneta Margareta ja Ulrika Strömfeltin vähäpukeisina. Mitalin ranskankielinen kirjoitus on ruotsinnettu muotoon ”Små höns! när han får se så täck och retand’ kulle, Det vor’ en fanders tupp, som då ej gala skulle.” Alun perin aihe esiintyy jo vuonna 1747 Tessinin taiteilija Johan Pasch vanhemmalta tilaamassa maalauksessa. Maalauksessa kukko seisoo kanojen takana ja kirjoitus on maalauksen kehyksessä. Tessin antoi ilmeisesti maalauksen itselleen joululahjaksi. Maalaus kuuluu Ruotsin kansallismuseon kokoelmiin.

Annika Larsdotter -jetoni

Tämän mitalin tarkoituksena oli laskea leikkiä hovineiti Agneta Margareta Strömfeltin kanssa siitä, että hänen astuttuaan hovin palvelukseen hyvin nuorena, häntä kutsuttiin siellä osin nimellä ”barnet”, osin nimellä ”Annika Larsdotter”. Kuviot ja kaiverrukset viittaavat siihen, että hän oli aina niin vastahakoinen osallistumaan iltaisiin musiikkituokioihin, ja varsinkin siihen kertaan, kun hän nukahdettuaan häiritsi esitystä kuorsauksellaan.

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 29 mm ja se painaa 9,8 g. Tessin lyötti mitalin vuonna 1744 ja se on Daniel Fehrmanin kaivertama.

Henriette-Sylvie de Molière -mitali

Mitalin etusivun kirjaimet H · S · D · M · viittaavat nimeen Henriette-Sylvie de Molière, joksi hovineiti Henrika Juliana von Lieweniä hovissa leikillä kutsuttiin, johtuen siitä, että hän ihaili suuresti ranskalaista romaania Mémoires de la vie d'Henriette-Sylvie de Molière. Pyöreälle pöydälle asetetut kolme korttia muodostavat siihen aikaan suositun korttipelin, tricettin, neapolitainin. Mitalin etusivun aihe viittaa siihen kertaan, kun neiti von Liewen oli ajatuksissaan tehnyt korttipelissä virheen. Mitalin ranskankielisessä tekstissä kerrotaan, että ”VOUS JOUÉS COMME L’AMOUR, L’AMOUR EST AVEUGLE” eli että hän pelasi kuin rakkaus ja rakkaus on sokea.

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 31 mm ja se painaa 11,1 g. Tessin lyötti mitalin vuonna 1744 ja se on Daniel Fehrmanin kaivertama.

Catharina Charlotta De la Gardie -mitali

Kreivitär Catharina Charlotta De la Gardie (o. s. Taube) (1723–1763) oli yksi kruunuprinsessa Loviisa Ulriikan hovineidoista. Mitali lyötettiin muistoksi siitä, että hän puuttui Ruotsin viimeiseksi jääneeseen noitaoikeudenkäyntiin Taalainmaalla 1757–1761, sai syytetyt naiset vapautettua ja takasi omaisuudestaan heille elannon heidän menetettyään kidutuksen vammauttamina toimeentulomahdollisuutensa. Takasivun teksti, FULCRUM INFELICIBUS, ”onnettomien tuki”, viittaa tähän tapahtumaan ja korkea kanto on Tauben suvun vaakunassa.

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 52 mm ja se painaa 58,4 g. Se on lyötetty vuonna 1761 ja Daniel Fehrmanin kaivertama.

Ulrika Sparre- mitali

Ulrika Sparre (o. s. Strömfelt) oli yksi kruunuprinsessa Loviisa Ulriikan hovineidoista. Mitalin muotokuvassa hänellä on Viuhkaritarikunnan merkki rinnassaan. Viuhkaritarikunta, varsinaiselta nimeltään ”L’Ordre de l’Harmonie”, oli Loviisa Ulriikan vuonna 1744 perustama ritarikunta. Tarinan mukaan ritarikunta sai alkunsa siitä, että Loviisa Ulriikan ja Aadolf Fredrikin häitä edeltävänä iltana prinsessan viuhka meni veneretkellä säpäleiksi, ja kruunuprinssin kerättyä säpäleet talteen, jakoi ne paikalla oleville muistoksi. Ritarikunnan merkki jaettiin yhteensä 22 henkilölle, johon kuuluivat Loviisa Ulriikan hovineidot ja kreivi Tessin. Ritarikunnalla nähtiin myös olevan poliittinen merkitys siinä, että kruunuprinsessa näin osoitti kannattavansa vallan keskittämistä hajauttamisen sijaan.

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 52 mm ja se painaa 58,7 g. Se on Gustaf Ljungbergerin (1733–1787) kaivertama ja lyötetty vuonna 1780.

Nikodemus Tessin -mitali

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 62 mm ja se painaa 75,2 g. Se on J. C. Hedlingerin kaivertama ja kreivi Carl Gustav Tessinin lyöttämä vuonna 1728 isänsä kreivi Nikodemus Tessinin (1654–1728) kuoleman jälkeen. Nikodemus Tessin oli Tukholman kaupunginarkkitehti ja hänen tärkein työnsä on Tukholman kuninkaallinen linna. Mitalia on käytetty Ruotsin kuninkaallisen taideakatemian palkintomitalina.

Johan Karl Hedlinger -mitali

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 33 m ja se painaa 16,8 g. Mitali on J. C. Hedlingerin itsensä kaivertama ja lyöttämä.

Kreikkalaisin kirjaimin kaiverrettu ruotsinkielinen sana ”lagom” yhdistettynä antiikkiseen tyyliin toteutettuun aiheeseen oli tarkoitettu leikkimieliseksi arvoitukseksi. Ruotsin kielen omalaatuinen sana ”lagom” oli tehnyt sveitsiläiseen Hedlingeriin vaikutuksen, ja hän omaksui sen eräänlaiseksi tunnuslauseekseen. Mitaleihin hän kaiversi sanan kuvansa alle ja Sveitsissä sijaitsevan asuntonsa oven yläpuolella se oli luettavissa. Viimeisessä Hedlingerin työssä, jossa on nähtävissä ajatuksia lähestyvästä kuolemasta, sana ”lagom” on otsakkeena.

Arvid Karlsten -mitali

Arvid Karlsten (Karlsteen) (1647 – 1718), oli kaivertaja ja miniatyyrimaalari. Hän oli Johan Georg Breuerin oppilas ja toimi pitkään Ruotsin rahapajan kaivertajana ja nimitettiin kuninkaalliseksi mitalikaivertajaksi. Mitalin kaiversi Karlstenin kuoleman jälkeen vuonna 1725 J. C. Hedlinger. Mitali on pronssinen, halkaisijaltaan 43 mm ja se painaa 26,3 g.

Carl von Linné -mitali

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 53 mm ja se painaa 59,1 g. Se on Gustaf Ljungbergerin kaivertama ja lyötetty vuonna 1780. Sen etusivulla on Carl von Linnén rintakuva ja takasivulla nainen, luonto, antiikkisessa puvussa, avain kädessään, seisoo surevana eläinten ja kasvien ympäröimänä.

Daniel Solander -mitali

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 37 mm ja se painaa 21,4 g. Se on Gustaf Ljungbergerin kaivertama ja vapaaherra Klas Alströmerin ja hänen veljensä Johan Alströmerin vuonna 1783 lyöttämä. Mitali on omistettu Solanderin tukijalle ja ystävälle, Royal Societyn presidentille Joseph Banksille. Solander osallistui kapteeni James Cookin ja Joseph Banksin kanssa tutkimusmatkalle Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Etusivun leikkokukka kuuluu Solanderin mukaan nimettyyn kasvisukuun Solandra.

Anders Celsius -mitali

Mitali on Carl Enhörningin kaivertama ja Ruotsin akatemian lyöttämä vuonna 1802. Uppsalan yliopiston astronomian professori Anders Celsius osallistui vuosina 1736–37 Pierre Louis Moreau de Maupertuis’n (1698–1759) johtamaan ranskalaiseen retkikuntaan, joka mittasi maapallon muotoa Tornion jokilaaksossa, nykyisellä Suomen puolella. Mittauksilla saatiin vastaus tiedemaailmaa silloin askarruttavaan kysymykseen siitä, onko maapallon muoto täydellisestä pallosta poikkeava. Mittauksilla todistettiin napojen olevan litistetyt.

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 32 mm ja se painaa 12,0 g.

Kustaa II Aadolf -mitali

Mitali on lyötetty Breitenfeldin taistelun voiton kunniaksi 7. syyskuuta 1631. Kustaa II Aadolf nähtiin protestanttisen liittouman johtajana, ja Ruotsin armeija sai yhden kaikkien aikojen suurimmista voitoista katolisia vastaan. Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 64 mm ja se painaa 58,8 g. Se on Sebastian Dattlerin 1600-luvulla kaivertama.

Kokoelman 1600-luvun mitalit kertovat Ruotsin suurvalta-ajasta. Vaikka vuosisata oli muun muassa yliopistojen perustamisen, luterialisen uskon mukaisen kansanopetuksen, kansainvälistyvän kaupan ja kehittyvän teollisuuden aikaa, mitaleissa korostuvat kolmikymmenvuotisen sodan taistelut ja Jumalan merkitys. Mitalit korostavat sitä, että kuningas oli asemassaan Jumalan asettamana ja kruunu Jumalan suojelema.

Cristopher Polhem -mitali

Christofer Polhemia kutsutaan Ruotsin mekaniikan isäksi. Hän oli ruotsalainen keksijä ja teollisuusmies. Hän kehitti monia kaivostoimintaan, laivanrakennukseen, linnoituksiin ja kanavanrakentamiseen liittyviä laitteita ja menetelmiä.

Mitali on Ruotsin akatemian vuonna 1806 lyöttämä ja Carl Enhörningin kaivertama. Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 33 mm ja se painaa 13,1 g.

Carl Fredrik Adelcrantz -mitali

Kuningas Kustaa III lyötti tämän mitalin vuonna 1782 Tukholman oopperatalon valmistuttua. Arkkitehti, vapaaherra Carl Fredrik Adelcrantz (1716–1796) oli suunnitellut oopperatalon ja valvonut rakennustöitä. Oopperatalo purettiin kuitenkin 1800-luvun lopulla uuden oopperatalon tieltä. Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 53 mm ja se painaa 53,2 g.

Kristiina -mitali

Kuningatar Kristiina, joka oli Kustaa II Aadolfin tytär, siirtyi hallituksen johtoon 8. joulukuuta 1644, jolloin Ruotsi edelleen kävi kolmikymmenvuotista sotaa. Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 83 mm ja se painaa 132 g. Sen on kaivertanut Sebastian Dattler vuonna 1644.

Mitalin etusivulla: IMPERIVM PROLES GVSTAVI MAXIMA MAGNI, SVSCIPIT: INNVMMERISVIVAT CHRISTINA TRIVMPHIS Kuningatar Kristiina kuninkaallisessa manttelissa, sädehtivä kruunu päässään ja valtikka kädessään seisoo valtaistuimensa edessä. Oikealla, tuoliensa edessä, seisovat viisi holhoojaa pitäen regaalioita. Etualalla myös muuta väkeä. Kruunattu valtiollinen vaakunakilpi nojaa valtaistuimen portaaseen kuningattaren edessä. Kirjoituksen sisäpuolella koristeltu kehys. Alinna pienessä neliskulmaisessa laatassa: S D.

Takasivulla: AVGVSTAE PRENDIT DVM SCEPTRA POTENTIA LAVRO CINGIT SACRATVM BALTICA PVGNA CAPVT 1644. Ruotsin ja Tanskan laivaston taistelu Fehmarnissa. Kirjoituksen sisäpuolella lehtiseppele. Yhden aluksen perälaidassa: D.

Kaarle XI -mitali

Mitali on hopeinen, 35 mm leveä ja 41 mm korkea ja se painaa 25,6 g. Sen on kaivertanut J. G. Breuer vuonna 1666. Tuolloin Kaarle XI oli vielä alaikäinen ja valtakuntaa johti holhoojahallitus.

Mitalin etusivulla: CAR: XI. D. G. SVE: GOT: VAND: REX. Kaarle XI rintakuva, o. p., laakeriseppeleessä ja haarniskassa, jonka päällä jäykkä poimuvaippa. Poimujen välistä näkyy hartialla kaksi riviä niittejä. Hartiakatkeessa: BREVER

Takasivulla: SED ET HAEC. QVAE NON. POSTVL: DEDI TIBI. 3. REG 3. Kuningas kärpännahkareunaisessa manttelissa, polvistuneena, nostaen yhteen laitetut kätensä ja katseensa loistavaan יהוה (Jehova hepreaksi). Pehmusteella kuninkaan edessä on regaaliat (kruunu, valtikka, miekka, avain ja omena) ja sen vierestä nousevat palmunoksa ja kaksihaarainen laakerinoksa. Leikkeessä: 1666.

Kaarle XI -mitali

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 45 mm ja se painaa 24,1 g. Sen on kaivertanut Anton Meÿbusch vuonna 1679. Kaarle XI hallituskaudella aikaisemmin Tanskaan kuuluneita alueita ruotsalaistettiin.

Mitalin etusivulla: CAROLUS XI D: G: REX SUECIAE. Kaarle XI rintakuva, o. p., koristeellisessa haarniskassa ja rinnan yli vinosti kulkevassa poimuvaipassa, joka loppuu selälle. Alla: ANT: MEÿBVSCH FEC.

Takasivulla: A COELO EST QUAE DAT PACEM. Taivaasta kurottava käsi asettaa palmunoksan ja laakeriseppeleen kuutionmuotoisella tasolla olevalle kuninkaalliselle kruunulle. Tason etusivussa kirjoitus: CONSTAN=TIA VICTRIX. 1679. Ympärillä katkaistuja aseita ja lippuja sekä kanuunoja, joista ammutut kuulat kääntyvät takaisin. Ylinnä säteilevä יהוה (Jehova hepreaksi).

Sten Bielke -mitali

Sten Bielke (1624–1684) oli syntynyt Turun linnassa hänen isänsä ollessa Turun hovioikeuden presidenttinä. Bielke oli valtaneuvos, amiraali ja Etelä-Suomen laamanni. Mitalin takasivun runsaudensarvi ja kruunu viittaavat hänen valtionvarainhoitajan toimeensa. Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 46 mm ja se painaa 53,4 g. Se on lyötetty 1600-luvun lopulla ja sen on kaivertanut A. Meÿbusch.

Kaarle XI -mitali

Kaarle XI valtaistuimelle nousemista 18.12.1672 juhlittiin suurin menoin. Huomiota herättävin oli erilaisia turnajaispelejä sisältänyt tapahtuma. Se alkoi kulkueella Tre Kronor -linnasta ratsastuskentälle nykyisen Hötorgetin lähistölle. Tapahtumassa Kaarle XI esiintyi roomalaisena sotapäällikkönä. Turnajaiset ikuistettiin David Klöcker Ehrenstralin piirustuksiin ja niistä tehtyihin kuparipiirroksiin teoksessa ”Certamen equestre”.

Mitali on hopeinen, halkaisijaltaan 47 mm ja se painaa 34,3 g. Mitali on lyötetty 1672.