Juhlasali

Louhisaaren juhlasali on linnan suurin ja komein huone. Juhlasalin runsaasti kuvioitu kattomaalaus on harvinainen erikoisuus 1600-luvulta. Kabinettikaapit ovat 1600-luvun alkupuolen huonekalutyyppejä, barokkituolit ja kullatut huonekalut vuosisadan lopusta.

Tutustu lähemmin Louhisaaren kattomaalauksiin.

Juhlasalin kattomaalaus on harvinainen erikoisuus. Se poikkeaa muista Louhisaaren kattomaa­lauksista ja samanaikaisista ruotsalaisista kattomaalauksista monipuolisen kuva-aiheistonsa takia. Kat­toon kuvattujen maisemien, allegoristen figuurien ja myöhäisrenessanssityylisen ornamentiikan esikuvi­na on käytetty hollantilaisia ja saksalaisia kaiverruksia 1600-luvun alusta. Osa kattoa kiertävän friisin kuvasoi­kioissa olevista aiheista on Louhisaaren rakennutta­jan Herman Flemingin elinympäristöstä ja hänen elä­määnsä liittyvistä paikoista. Halliin johtavan oven va­semmalla puolella oleva kuva on maalattu kuparipiir­roksen mukaan ja kuvaa Femernin toista meritaistelua kesällä 1644, jossa Herman Flemingin isä Claes Fle­ming sai surmansa.

Juhlasalin kattomaalaukset ovat säilyneet Louhi­saaren muita kattomaalauksia paremmin, koska niitä ei ole koskaan korjailtu tai päällemaalattu. Huoneen lankkulattia on peräisin vuodelta 1796. Huone toimi ruokasalina 1830-luvulla ja kirjastona 1880-luvulla. Mahtavien mittasuhteiden ja koristeellisuuden vuoksi juhlasalia on kutsuttu myos "kirkkosaliksi".

Kattomaalaukset on signeerannut Lyypekistä kotoi­sin ollut Jochim Langh (k. 1705), joka 1650-luvulla tu­li Ruotsiin, työskenteli mm. amiraliteetin palveluk­sessa Tukholmassa. Tätä kautta Langh oli todennäköi­sesti tullut amiraliteetin johdossa toimineen Herman Flemingin tietoon. Kun Langh 1660 joutui vaikeuksiin otettuaan vastaan maalareiden ammattikunnan ulko­puolisia töitä, hänen mainitaan "kadonneen itään", mikä tarkoittanee nimenomaan hanen tuloaan Suo­meen. Louhisaaren lisäksi Langh työskenteli koriste­maalarina Sundin kirkossa Ahvenanmaalla.

Juhlasalin kalustus kuvastaa lähinnä 1600-luvun lo­pun tyyliä hampurilaistyyppisine barokkikaappeineen ja korkeaselkäisine barokkituoleineen. Osa tuoleista on peräisin Louhisaaresta; komea nojatuoli on aika­naan ollut Jarppilan kartanossa Taivassalossa. Kullat­tua puuta oleva barokkipöytä on valmistettu 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa Burchardt Prechtin verstaas­sa Tukholmassa, eteläsaksalainen kullattu peili pöydän yläpuolella on samanaikainen. Kabinettikaapit, joiden malli juontaa juurensa espanjalaisista ja portugalilai­sista matkakirjoituskaapeista, olivat 1600-luvun alku­puolen ja puolivälin ylellisimpiä edustushuonekaluja. Saliin sijoitetut hallitsijamuotokuvat esittävät Kaarle XI puolisoa Ulrika Eleonora vanhempaa, Kaarle XI:ta ja Ulrika Eleonoraa, näiden lapsia Kaarlea (Kaarle XII) ja Hedvig Sofiaa, Fredrik I:ta ja Ulrika Eleonora nuorempaa.

Kuvat: Museovirasto / Soile Tirilä.

Web LS juhlasali2 Tirila21