Majakkalaiva Kemi

Suomen viimeinen majakkalaiva.

Majakkalaivojen tarkoituksena on ollut näyttää merenkulkijoille turvallista reittiä satamaan. Niitä on sijoitettu merenkulun kannalta kriittisiin kohtiin, joihin ei ole voitu rakentaa majakkaa. Suomessa on ollut kaikkiaan 15 varsinaista majakkalaivaa 12 asemapaikassa. Ensimmäinen rakennettiin 1868, viimeinen 1925. Suomessa ryhdyttiin rakentamaan 1950-luvulla rakentamaan merenpohjaan perustettuja pohjamajakoita ja vähitellen majakkalaivat jäivät tarpeettomiksi.

Oman aikansa uutuus

Äransgrundin matalikon ja Harmajan kautta Helsinkiin johtavan tuloväylän turvallisuuden parantamiseksi luotsilaitoksen ylihallitus päätti vuonna 1899 tilata omilla koneillaan kulkevan, jäiden puristusta kestävän majakkalaivan. Porin konepajalta tilattu, ensimmäisen asemapaikkansa mukaan Äransgrundiksi kastettu alus valmistui vuonna 1901. Aluksen tehtävänä oli toimia varamajakkana ja luotsivartiopaikkana.

Äransgrund oli aivan uutta mallia, jollaista ei vesillämme ollut koskaan aikaisemmin nähty. 30,09 metriä pitkän ja 6,9 metriä leveän aluksen Italian-punaisella maalatut ulkosivut ulottuivat aina venekanteen asti. Kannen alle pitkin laivan ulkosivuja oli vedetty jäissä laivan vakavuutta parantavia, kuumaa höyryä sisältäviä lämpöjohtoja. Erikoista oli myös oma höyrykäyttöinen kuljetuskoneisto: vertikaali-compound-kone, teholtaan 166 i.h.v. yhdistettynä Siemens Martinsin höyrykattilaan.

Höyrykoneiston lisäksi Äransgrundissa oli keulaharukseen nostettava halkaisijapurje sekä kaksi kolmikulmaista puomitonta isopurjetta. Alkuperäiset valolaitteet tilattiin Pariisista Barbien ja Benardin tehtaalta.

Kemi edustaa vuosisadan vaihteessa kehitettyä jäissä kulkuun vahvistettua majakka-alustyyppiä. Se on myös lajissaan ensimmäinen ja lisäksi kotimaassa valmistettu. Aluksen arvoa lisää vielä, että höyrykoneisto ja ankkurointivarustus ovat säilyneet lähes alkuperäisessä kunnossa.

Alus nimettiin asemapaikan mukaan

Majakkalaivojen nimet vaihtuivat asemapaikan mukaan. Kun Äransgrund vuonna 1921 siirrettiin Rauman edustalle, sai alus uuden nimen, Relandersgrund. Vuonna 1955 päätettiin muutaman kerran nimensä vaihtanut alus siirtää Rauman edustalta uudelle asemapaikalle Kemiin. Ennen sitä alus kuitenkin peruskorjattiin täydellisesti Wärtsilän telakalla Vaasassa. Peruskorjauksen yhteydessä maalattiin aluksen kylkeen suurilla tolppakirjaimilla sen uusi nimi, Kemi.

Vuodesta 1960 lähtien Kemi oli Suomen ainoa toimiva majakkalaiva. Pitkän historiansa aikana alus ehti toimia välillä myös merenmittaustukialuksena. Viimeisen kerran Kemi jätti asemapaikkansa vuonna 1974 suunnaten kulkunsa kohti Helsinkiä.

Aluksen nimet:

  • Äransgrund 1901–1921
  • Relandersgrund 1922–1926
  • Relanderinmatala 1927–1932
  • Rauma 1933–1955
  • Kemi 1956–(1974)

Muisto majakkalaivojen ajasta

Syksyllä 1986 Merenkulkuhallitus ja Museovirasto päättivät kunnostaa vuonna 1975 käytöstä poistetun aluksen museolaivaksi siihen asuun, missä se oli ollut viimeisinä toimintavuosinaan. Peruskunnostuksen jälkeen Merenkulkuhallitus luovutti majakkalaiva Kemin Museovirastolle ja alus siirrettiin Helsinkiin Suomen merimuseon laituriin Hylkysaareen. Alus avattiin yleisölle.

Suomen merimuseon siirtyessä Hylkysaaresta Kotkaan vuonna 2007 Kemi siirrettiin Merikeskus Vellamon laituriin. Sisätilojen huonon kunnon takia alus on ollut suljettuna yleisöltä. Restaurointitöitä tehdään aktiivisesti 2021–2022, ja sen jälkeen alus on tarkoitus avata yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa.

Lisää Kemin historiasta ja sen vaiheista voit lukea verkkojulkaisusta "Majakkalaiva Kemi - Historiaselvitys", joka löytyy Museoviraston sivustolta.