Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tehtäviä Suomen esihistoriasta


pdf EH peruskysymykset (29.0 KB)


htm EH kysymys 0 (6.20 KB)


htm EH kysymys 1 (12.1 KB)


htm EH kysymys2 (5.29 KB)


htm EH kysymys 3 (12.0 KB)


Vastauksia kysymyksiin:


pdf EH perusvastaukset (18.1 KB)


Yleisiin kysymyksiin


Kivikauden kysymyksiin


Pronssi- / varhaismetallikauden kysymyksiin


Rautakauden kysymyksiin


 

 

Vastaukset


Kivikausi

1. Maailman vanhin verkko on kudottu


väärin
  pellavasta
oikein
  pajun niinestä
väärin
  hevosen jouhista


2. Antreasta löydetyn verkon kohot ovat


väärin
  korkkia 
oikein
  männyn kaarnaa
väärin
  puuta

3. Vanhin tunnettu kotieläin on


väärin
  kissa
oikein
  koira
väärin
  lammas

4. Hirvi oli kivikauden ihmiselle


oikein
  tärkeä riistaeläin
väärin
  vetojuhta
oikein
  palvonnan kohde

5. Lapinlahdelta löydetty jalas on jäännös reestä, jota veti


oikein
  koiravaljakko
väärin
  hevonen
oikein
  ihminen
väärin
  hirvi

6. Kivikaudella astioita on valmistettu


väärin
  kivestä
oikein
  savesta
oikein
  puusta
oikein
  tuohesta
oikein
  nahasta

7. Viherliuske on


oikein
  kivilaji
väärin
  metalliseos
väärin
  kangaslaji

8. Purupihka oli esihistoriallisella ajalla


oikein
  lääkeaine
oikein
  nautintoaine
oikein
  tiivisteaine

9. Mitä ainetta kivikauden ihminen on laittanut kuolleiden päälle hautoihin?


oikein
  hiekkaa
oikein
  tuohta
oikein
  punamultaa
väärin
  kalansuomuja

10. Millaisia taideteoksia kivikauden ihmiset tekivät Suomessa?


väärin
  kalliopiirroksia
oikein
  kalliomaalauksia
oikein
  kiviveistoksia
oikein
  savikuvioita
oikein
  puuveistoksia

11. Miltä kivikauden ihminen näytti? Kerro esimerkin avulla, mistä saadaan tietoa kivikauden ihmisten ulkonäöstä.


Kivikauden ihmisten ulkonäöstä ei ole tarkkaa tietoa. Todennäköisesti ihmiset olivat ulkonäöltään nykyihmisten kaltaisia. Jonkin verran on löytynyt esineitä, joissa on kuvattu ihminen: mm. puuveistos Pohjankurusta ("Pohjankurun puujumalainen"), meripihkariipus Metsäpirtistä ja ihmisen kasvoilla koristettu reikäase Kiuruvedeltä. Näistä voidaan yrittää päätellä ihmisten ulkonäköä, vaikka ei tiedetäkään varmaksi, onko tarkoituksena ollut kuvata jotain tiettyä yksilöä.

12. Miten kiviesine valmistetaan? Kuvaile valmistusvaiheita.


Kiviesineen valmistaminen alkaa raaka-aineen hankkimisella. Raaka-ainekappaleesta muokataan esineaihio, joka muotoillaan iskemällä. Viimeistely voidaan tehdä esimerkiksi hiomalla. Esine voidaan hioa vaikkapa laakakivellä, käyttäen apuna vettä ja hiekkaa.

13. Millaisia elinkeinoja harjoitettiin Suomessa kivikaudella?


Metsästys, kalastus ja keräily olivat elinkeinoja suurimman osan kivikautta. Nuorakeraamiselta ajalta lähtien on ollut alkeellista maanviljelystä ja karjanhoitoa.

14. Mitkä olivat tärkeimmät kauppatavarat kivikaudella?


Esineiden valmistamiseen hyvin soveltuvat raaka-aineet ja niistä tehdyt valmiit esineet, kuten Äänisen viherliuske, pohjoinen punaliuske ("Kölin punaliuske"), pohjoissuomalainen sädekiviliuske, itäsuomalainen vuolukivi, pii, meripihka ja asbesti. Haluttua kauppatavaraa ovat todennäköisesti olleet myös turkikset, kuivatut kala ja liha sekä monikäyttöinen hylkeen traani.

15. Mitä liikkumiseen liittyviä esineitä tiedät kivikaudelta?


Reki, sukset ja vene ovat löytöjen perusteella olleet käytössä kivikaudella Suomessa.

16. Mitä eläimiä kivikaudella on pyydystetty? Mistä tämä tiedetään?


Karhuja, hirviä, peuroja, majavia, hylkeitä, jäniksiä, lintuja ja kaloja on pyydystetty kivikaudella. Metsästys- ja kalastusvälineiden jäänteet sekä ansakuopat antavat viitteitä myös eläimistä, joita niillä on pyydetty. Palaneena säilyneet saaliseläinten luut kertovat tarkemmin, mitä eläimiä on kivikaudella pyydetty.

17. Millaisia pyyntivälineitä oli kivikauden kalastajalla?


Ongenkoukkuja, joista osa on kivestä, puusta tai luusta tehtyjä. Osa taas on ollut ns. yhdistelmäkoukkuja, eli kivivarteen on liitetty puinen tai luinen väkänen. Yksinkertainen onkiväline on ollut molemmista päistään teroitettu launi. Puu- tai luukoukkuinen onki on tarvinnut kivisen siimanpainon. Myös verkkoja sekä puisia katiskoita on käytetty.

18. Millaisia metsästysvälineitä kivikauden metsästäjällä oli käytössään?


Keihäs, jousi ja nuoli, nuija, reikäkirves, harppuuna. Lisäksi metsästyksessä on käytetty erilaisia ansoja.

19. Antrean verkko on tällä hetkellä maailman vanhin kalaverkko. Kuinka vanha se on, ja miten tämä on saatu selville?


Verkko on noin 10 400 vuotta vanha. Verkon kaarnakohoista on tehty radiohiiliajoitus, jolla on saatu niiden ja koko verkon ikä selville.

20. Mitä materiaaleja Antrean verkon tekemiseen on käytetty? Mitä materiaaleja nykyisissä verkoissa olisi?


Antrean verkko on kudottu niininarusta, jota on tehty pajunkuoresta. Verkon kohot eli kellukkeet on tehty männyn kaarnasta, alareunassa on painokivet. Nykyiset verkot ovat tekokuituisia, esimerkiksi nailonsiimaa. Niiden kohot ovat usein styroksia, painot lyijyä.

21. Mitä kivikauden ihmiset ovat kuvanneet veistoksissaan? Kuvaile jotain kivikautista veistosta.


Useimmiten veistoksissa on kuvattuna hirvi tai karhu, mutta myös ihmistä kuvaavia veistoksia on löytynyt. Harvinaisempana koristeaiheena voidaan mainita myös lintu.

22. Mistä materiaaleista kivikauden veistokset ja muut taiteeksi tulkittavat esineet on tehty?


Kiveä, puuta, luuta, savea ja meripihkaa on käytetty veistosten muiden taiteeksi tulkittavien esineiden materiaalina.

23. Mitä selityksiä kivikautisille eläinpääesineille voisi olla?


Eläinpääesineet on toisinaan tulkittu uskonnollisiin tai muihin rituaalisiin menoihin liittyviksi. Toisen tulkinnan mukaan esineet ovat voineet olla aseita. Eläinpääesineille on tarjottu selitykseksi myös sauvaa, jota päällikkö tai samaani olisi kantanut mukanaan. Varmaa tietoa asiasta ei kuitenkaan ole.

24. Kuvaile kivikautista asumusta.


Kivikaudella on ollut käytössä erilaisia asumuksia. Toiset ovat olleet kevytrakenteisempia, kotaa muistuttavia, toiset osittain maahan kaivettuja asumuksia. Rakennusten seinämät ovat voineet olla oksista punottuja tai niissä on voinut olla pystypuita. Paikoin on todettu jälkiä myös hirsikehikoista ja jopa salvoksista. Asuntojen katteena lienee käytetty nahkoja tai tuohia.

25. Mitä tiedät kivikauden hautaustavoista?


Hautojen on katsottu kertovan uskosta tuonpuoleiseen, jonne vainaja on saatettu perinteisten riittien avulla. Kivikauden haudat ovat ruumishautoja. Joskus vainaja peitettiin punamullalla, joka on elämää mahdollisesti edustavan veren väristä. Hautoihin pantiin käyttöesineitä, joita vainajan arveltiin tarvitsevan tulevassa elämässään. Meripihka- ja liuskeriipukset ovat voineet olla koruja, mutta myös pahalta suojaavia amuletteja. Hautojen sijoittaminen asuinpaikoille osoittaa, että vainajia ei ole pelätty.

Suomusjärven kulttuurissa vainajat on haudattu punamultahautoihin yleensä ilman hauta-antimia. Kampakeraamisessa kulttuurissa on hautaan laitettu punamultaa, mutta myös runsaasti hauta-antimia (keihäänkärkiä ja nuolenkärkiä sekä meripihkasta ja liuskekivestä tehtyjä koruja). Nuorakeraamisena aikana vainajat haudattiin kyljelleen, polvet koukussa. Joskus vainaja peitettiin turkiksilla tai tuohella, punamultaa sen sijaan ei käytetty. Hautoihin pantiin mukaan käyttöesineitä (kirveitä ja saviastioita).

26. Miten kampakeraamisen ja nuorakeraamisen ajan haudat eroavat toisistaan?


Kampakeraamisessa haudassa on punamultaa, mutta nuorakeraamisessa haudassa sitä ei ole. Vainajat ovat saaneet esineitä mukaan hautaan, joten haudat voidaan erottaa toisisaan myös esineistön perusteella.

27. Mihin kivikaudella käytettiin punamultaa?


Punamultaa on käytetty hautauksissa kuolleen päälle ripoteltuna. Lisäksi sitä on käytetty kalliomaalausten väriaineena.

28. Mikä on savi-idoli? Miksi niitä on tehty?


Savi-idoli on pieni, koristeltu ihmiskuvio. Idolit on muotoiltu savesta, koristeltu leimapainanteilla ja lopuksi ne on poltettu. Niitä tunnetaan varhaiskampakeraamiselta ajalta lähtien. Savesta on valmistettu myös joitain eläinaiheisia hahmoja.

Savi-idolien merkitystä ei tiedetä tarkasti. Niiden on arveltu olevan jumalhahmoja, haltioita tai esi-isiä. Toisen tulkinnan mukaan savi-idoleita käytettiin rituaaleissa. Idolit saattavat myös olla lasten leluja.

29. Millainen on kampakeraamisen ajan saviastia?


Useimmiten suurikokoinen, suippopohjainen ja kauttaaltaan koristeltu erilaisten kampaleimojen ja kuopparivien yhdistelmillä.

30. Mitä kivilajeja käytettiin esineiden tekemiseen Pohjois-Suomessa kivikaudella?


Liuskekiveä, kvartsiittia ja ns. Kölin punaliusketta.

31. Mitkä ovat kalliomaalausten yleisimmät aiheet? Miksi kalliomaalauksia on tehty?


Yleisimpänä aiheena ovat hirvet. Maalauksissa on kuvattu myös veneiksi tulkittuja kaarevia kuvia, tikku-ukkomaisia ihmishahmoja sekä erilaisia symbolisia merkkejä ja väriläiskiä. Kalliomaalaukset liittyvät ehkä metsästysmagiaan tai riistan lisääntymiseen tähtäävään hedelmällisyyskulttiin, mutta tarkkaa tietoa niiden merkityksestä ei ole.

32. Millaisia vaatteita kivikaudella käytettiin? Miten saadaan tietoa kivikauden vaatetuksesta?


Vaatteiden jäännöksiä ei Suomessa ole säilynyt kivikaudelta. Vaatteet on todennäköisesti valmistettu nahoista ja turkiksista. Ahvenanmaalta löytyneiden savi-idolien koristelu saattaa esittää sikäläisten ihmisten vaatetusta.

33. Mistä materiaaleista kivikaudella tehtiin koruja?


Meripihkasta ja liuskeesta tehtyjä koruja, riipuksia, liuskerenkaita ja meripihkahelmiä on säilynyt kivikaudelta. Koruja on todennäköisesti tehty myös sellaisista materiaaleista, jotka eivät ole säilyneet, esimerkiksi luusta.

34. Millaisen korun valmistaisit, jos eläisit kivikaudella? Mitä siitä säilyisi arkeologin löydettäväksi?


Korun säilymiseen vaikuttavat olosuhteet sekä valmistusmateriaali: säilyviä materiaaleja ovat esimerkiksi meripihka, kivi ja poltettu savi.