Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tehtäviä Suomen esihistoriasta


pdf EH peruskysymykset (29.0 KB)


htm EH kysymys 0 (6.20 KB)


htm EH kysymys 1 (12.1 KB)


Laajemmat kysymykset: pronssi- / varhaismetallikausi


htm EH kysymys 3 (12.0 KB)


Vastauksia kysymyksiin:


pdf EH perusvastaukset (18.1 KB)


Yleisiin kysymyksiin


Kivikauden kysymyksiin


Pronssi- / varhaismetallikauden kysymyksiin


Rautakauden kysymyksiin


 

 

Vastaukset


Pronssi- / varhaismetallikausi

1. Pronssi on


väärin
  alkuaine
oikein
  metalliseos
oikein
  arvokas kauppatavara

2. Pronssikaudella Suomessa valmistettiin pronssiesineitä


oikein
  valamalla
väärin
  takomalla 
väärin
  pakottamalla


3. Hiidenkiuas on


oikein
  hautaröykkiö
väärin
  uuni
väärin
  uhripaikka


4. Mistä tai miten pronssikauden ihmiset Suomessa saivat pronssia?


Pronssin raaka-aineita ei Suomesta juurikaan saatu, joten ne piti ostaa ulkomailta. Rannikolle pronssia saatiin lännestä, sisämaahan idän suunnasta. Pronssia on tuotu Suomeen raaka-aineena, mutta myös valmiina esineinä.



5. Mistä tiedetään, että Suomessa on tehty pronssiesineitä?


Suomesta on löytynyt valinmuotteja, joiden avulla esineitä on valmistettu. Lisäksi Suomesta on löytynyt omia esinetyyppejä, joille ei löydy vastineita muualta.



6. Kuvaile pronssiesineen valmistusvaiheita.


Pronssi sulatetaan upokkaassa. Siitä sula metalli kaadetaan muottiin, jossa sen annetaan jähmettyä.



7. Mistä muista aineista pronssikaudella on tehty esineitä, kuin pronssista?


Samoja luonnonmateriaaleja kuin jo kivikaudella, käytettiin yhä pronssikaudellakin. Kiveä, puuta, luuta, savea jne.



8. Mitä elinkeinoja pronssikaudella harjoitettiin?


Pyyntielinkeinot: metsästys, kalastus ja keräily sekä karjanhoito ja alkeellinen maanviljely, etupäässä kaskiviljely olivat pronssikauden elinkeinoja.



9. Mitä kotieläimiä pronssikaudella oli?


Nauta, sika, lammas ja vuohi sekä koira.



10. Kuvaile pronssikautista taloa.


Talossa on ilmeisesti ollut maalattia. Seinien perustana on voinut olla kiveys, seinät ovat olleet esimerkiksi turvetta, kaislaa tai savella rapattua oksapunosta. Paalujen kannattama harjakatto on todennäköisesti ollut olkea tai kaislaa. Talot on jaettu usein asuinosaan ja karjasuojaan.



11. Mitä tiedät pronssikauden hautaustavoista?


Pronssikaudella rannikolla omaksuttiin uusi hautaustapa, kivistä rakennetut suuret hautaröykkiöt eli hiidenkiukaat, jotka rakennettiin usein korkeille kallioille. Usein hiidenkiukaiden pohjalla on muita suuremmista kivistä rakennettu pyöreä kivikehä. Hautoihin saatettiin laittaa jonkun verran hauta-antimia. Aluksi hautaukset olivat ruumishautauksia, ja vainaja saatettiin asettaa röykkiön sisään laakeista kivistä tehtyyn arkkuun. Samassa röykkiössä saattoi olla useita vainajia, kukin omassa arkussaan. Myöhemmin, nuoremmalla pronssikaudella, vainajat poltettiin, ja myös röykkiöiden koko pieneni huomattavasti.

Ilmeisesti tapa haudata kiviröykkiöihin levisi sisämaahan rannikolta. Sisämaassa ei ollut massiivisia hiidenkiukaita, vaan sisämaan kivikumpuja kutsutaan lapinraunioiksi. Niitä tunnetaan runsaasti näkyviltä paikoilta järvien läheisyydestä. Sisämaan hautaröykkiöissä saattaa olla maanpinnalla kivikehiä ja laakakiveyksiä, kuten rannikon hiidenkiukaissakin.



12. Pronssikaudella väestöllä oli yhteyksiä muille alueille. Minne näitä yhteyksiä oli rannikon väellä? Miten se tiedetään?


Rannikon väestöllä oli yhteyksiä Itämeren alueelle, etenkin länteen, Skandinaviaan, josta on tuotu pronssia ja pronssiesineitä. Myös uusi hautaustapa (röykkiöhaudat) on ilmeisesti omaksuttu lännestä.



13. Mitä kaikkea tutkija voi päätellä tai saada selville löytäessään kuvassa näkyvät pronssiesineet?


partaveitsiä pronssikaudelta
 Kuva: Museovirasto Esineen tyylistä ja tekotavasta voi yrittää päätellä esineen ikää ja valmistuspaikkaa sekä käyttötarkoitusta. Haudoista löytyneistä esineistä voi päätellä jotain myös vainajasta, jonka mukaan esineet on laitettu. Arkeologi voi päätellä, että vainaja on ollut rikas tai varakasta sukua, jos haudassa on runsaasti arvokkaita esineitä hauta-antimina. Myös tavoista voi koittaa tehdä päätelmiä esineiden perusteella: "Esineet ovat partaveitsiä, joten osa pronssikauden miehistä on voinut ajaa partaansa". Varmaa tietoa tällaiset tulkinnat eivät kuitenkaan voi olla.