Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



Opetuspaketin etusivulle


Tietoa Suomen esihistoriasta


Kivikausi


Susiluola


Jääkauden jälkeinen asutus
(8600 - 6500 eKr.)


Suomusjärven kulttuuri
(6500 - 4200 eKr.)


Kampakeraaminen kulttuuri
(4200 - 2000 eKr.)


Asbestikeraamiset ryhmät
(n. 2800 - 1500 eKr.)


Nuorakeraaminen kulttuuri
(2500 - 2000 eKr.)


Pyheensillan ryhmä
(2200 - 2000 eKr.)


Kiukaisten kulttuuri
(n. 2000 - 1500/1300 eKr.)


Pohjoisten alueiden kivikausi


Ahvenanmaan kivikausi


Elinkeinot


Asuinpaikat ja asunnot


Taide ja uskomukset


Kivikauden työkaluja


Kivitekniikkaa


Kaupankäyntiä


Esihistorialliset kulkuvälineet


- Kartat


 


 

Jääkauden jälkeinen asutus


Vanhimmat merkit ihmisen liikkumisesta maassamme jääkauden jälkeen ovat yli 10 000 vuoden takaa. Vanhimpia noin 10 600 vuoden takaisia asutuksenmerkkejä on löytynyt mm. Lahden-Orimattilan alueelta, Karjalan kannakselta sekä Imatran ja Joutsenon alueelta.

Ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet tänne jään vetäydyttyä idästä ja etelästä ja asutus on ollut ympärivuotista. Metsissä oli runsaasti riistaa, kuten hirviä, karhuja ja majavia. Vesistöt tarjosivat mahdollisuuden kalastukseen ja hylkeenpyyntiin ja myös linnustus oli tärkeää.

Heinolan reenjalas kertoo talvisesta liikkumisesta ja Kirkkonummen luinen tuura talvikalastuksesta. Tuura on luinen hirven sääriluusta valmistettu toisesta päästään kärjeksi teroitettu esine, jota on käytetty jäällä avannon hakkaamiseen. Tuuria on voitu valmistaa myös kivestä.

Kiviesineistön raaka-aineena olivat paikalliset kvartsi ja kivilajit, mutta myös muualta tuotua piikiveä on löytynyt Lahden Ristolasta. Itä-Karjalasta ovat peräisin Äänisen viherliuskeesta valmistetut taltat ja kirveet. Osa käyttöesineistä oli tehty luusta, sarvesta, puusta, tuohesta tai nahasta, mutta Suomen happaman maaperän vuoksi nämä orgaanisesta materiaalista valmistetut esineet eivät yleensä ole säilyneet meidän päiviimme asti.

Kalaverkko kivikaudelta Kuva: Museovirasto (Sakari Pälsi 1914)
Kuvan etualalla Karjalan kannakselta
löytyneen Antrean verkon kohoja,
jotka on valmistettu männynkaarnasta 
sekä liejuun painuneita painokiviä
kuvassa taka-alalla.

Vuonna 1914 tutkittiin Karjalan kannaksella Antrean pitäjässä verkkolöytö. Pajun niinestä tehdyn verkon jäänteet, 18 männynkaarnasta veistettyä kohoa, 31 painokiveä sekä kivi-, sarvi- ja luuesineet kertovat mahdollisesti ruuhella tehdystä kalastusmatkasta noin 10 400 vuotta sitten: Ruuhi on todennäköisesti kaatunut, jolloin siinä olleet kalastus- ja metsästysvälineet ovat vajonneet muinaisen meren pohjaan, mikä on tehnyt mahdolliseksi orgaanisen materiaalin säilymisen.

Antrean verkko on alun perin ollut noin 27-30 metriä pitkä ja 1,5 metriä korkea. Verkon silmäkoko on ollut noin 6 cm, mikä on sopinut hyvin esimerkiksi lahnan ja lohen pyyntiin.