Kansallismuseo tunnus

Museokauppa  |  Kokous- ja juhlapalvelut  |  Medialle  |  Yhteystiedot  |  Kysy museolta  |  Palaute  | 
Kulttuurikummit  |  Kansallismuseon ystävät

På svenska  |  In English



CASTRÉNIN SAAPPAISSA

Suomalais-Ugrilainen Seura 125 vuotta

16.11.2008 - 8.3.2009



"Olen päättänyt näyttää Suomen kansalle, että me emme ole maailmasta ja maailmanhistoriasta irtireväisty, yksinäinen suokansa, vaan olemme sukulaissuhteessa ainakin kuudennekseen ihmiskuntaa."

Näin kirjoitti Matias Aleksanteri Castrén tutkimusmatkallaan Siperiassa vuonna 1846 J. V. Snellmanille. Kalevalan runot oli juuri kerätty ja saatu kirjaksi ja suomalaisuuden kansallinen omakuva oli saanut myyttisen perustan. M. A. Castrénin jalanjäljissä lähti kielentutkijoita selvittämään Pohjolan oloissa oudon kielen alkuperää. Suuntana oli Siperia, jossa suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen tiedettiin asuvan.

Tutkimuksen ja tutkimusmatkojen organisoimiseksi perustettiin 2.12.1883 Suomalais-Ugrilainen Seura. Suomalaisuusaatteen innoittamina kielentutkijat, kansatieteilijät ja arkeologit lähtivät silloin tuntemattomille taipaleille ja kestivät toisinaan voimia koettelevia vaikeuksia. Tarkoituksena oli tallentaa suomalais-ugrilaisten kansojen kieliä ja kulttuureita ja siten pelastaa heidät unohdukselta. Tutkijat tarkastelivat myös sellaisten kansojen kulttuureja ja kieliä, joiden uskottiin vaikuttaneen uralilaisiin kieliin ja kulttuureihin. Vuosien 1883-1914 välisenä aikana tehtiin yli 40 tutkimusmatkaa.

Suomen itsenäistymisen jälkeen aineiston keruu tuli mahdolliseksi vasta jatkosodan aikana. Suomi otti 64 188 sotavankia, joista noin 2 000 lukeutui suomenheimoisiin. Esimerkiksi Nastolan sotavankileirillä oli 11 mordvalaista, 8 udmurttia, 7 komia ja lisäksi Vienan, Aunuksen ja Tverin karjalaisia. Tutkijat haastattelivat sotavankeja vankileireillä Suomessa 1942-1943.

Tieteellisiä tuloksia on julkaistu seuran sarjoissa. Kielitieteellisen aineiston laajuudesta kertoo, että sanakirjoja on ilmestynyt yli 30 nidettä, mm. lyydistä, inkeroisesta, liivistä, norjan-, inarin-, koltan- ja kuolansaamesta, mordvasta, udmurtista, komista, hantista, nenetsistä, kamassista ja selkupista. Altailaisista kielistä on julkaistu kalmukin sanakirja.

Suomalais-Ugrilaisen Seuran 125-vuotisjuhlanäyttely kertoo suomalaisten tutkimusmatkoista Lapista Siperiaan ja Keski-Aasiaan - aina Mongoliaan asti. Esillä on kalmukeilta, komeilta, mareilta, selkupeilta ja udmurteilta hankittuja esineitä, valokuvia ja äänitallenteita.

Kouluryhmien ilmaisopastukset

Komi- ja maripainotteiset opastukset
Viikot 49 ja 50 / 2008 sekä 3, 4, 6 ja 7 / 2009
Kohderyhmä: yläaste, erityisesti 9. luokat (äidinkielen opetus, sukukielet)
Opastukset ovat maksuttomia. Varaukset puh. (09) 4050 9809.

Lisätiedot

Ildikó Lehtinen
puh. (09) 4050 9816
ildiko.lehtinen(at)nba.fi