Ulkomuseon historia

Vuonna 1909 perustetun Seurasaaren ulkomuseon 88 museorakennusta on siirretty ulkomuseoon eri puolilta Suomea. Vanhimmat hirsirakennukset ovat 1600-luvun lopulta. Talojen sisällä voi aistia 1800- ja 1900-lukujen ihmisten arkea ja joskus juhlaakin.

Seurasaaren ulkomuseo perustettiin vuonna 1909 silloisen Helsingin laitamilla sijainneelle saarelle, joka 1890-luvulta lähtien oli helsinkiläisten suosima retkeilykohde. Alun perin Meilahden kartanon laidunmaana toiminut Seurasaari siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1880-luvulla. Kaupunki vuokrasi saaren eteenpäin Helsingin anniskeluyhtiölle, jonka tehtäväksi tuli perustaa saareen kansanpuisto. Kansanpuisto oli tarkoitettu erityisesti kaupungin työväestön vapaa-ajanviettopaikaksi. Saaresta tuli suosittu retkeilykohde ja saaren palveluita kehitettiin rakentamalla muun muassa ravintola, tanssilavoja, urheilu- ja juhlakenttä sekä uimala.

Aluksi saareen kuljettiin höyrylaivalla, jota varten saaren eteläpäähän rakennettiin laivalaituri ja Isännäntalo, jossa sijaitsi matkustajien odotustila sekä Seurasaaren isännän eli järjestyksenvalvojan asunto. Siltayhteys saareen saatiin vuonna 1882.

Seurasaaren ulkomuseon esikuva saatiin Ruotsista, jonne tukholmalainen Arthur Hazelius oli perustanut Skansenin ulkomuseon vuonna 1891. Ulkomuseoita perustettiin ensimmäisenä Pohjois-Eurooppaan, jossa yleinen puurakentaminen mahdollisti rakennusten helpon purkamisen ja uudelleenpystyttämisen. Ulkomuseon perustamista Helsinkiin ajoi kansatietieteilijä, professori Axel Olai Heikel, joka toimi myös museon ensimmäisenä intendenttinä.

Ensimmäinen ulkomuseon rakennus – maalahtelainen karjamaja – ostettiin vuonna 1906, vaikka museolla ei tuolloin vielä ollut sijoituspaikkaa. Ensimmäinen paikkaehdotus ulkomuseolle oli silloisen Helsingin kaupungin laitamilla sijainnut Hesperian puisto. Tämä puisto todettiin kuitenkin ongelmalliseksi liian pienen tilan sekä lehtipuuvaltaisen puuston takia. Maaseudulta Helsinkiin siirretyt ulkomuseon museorakennukset haluttiin ennemmin sijoittaa luonnontilaisempaan, havupuuvaltaiseen ympäristöön. Tällainen paikka löytyi Seurasaaresta.

Seurasaaren ulkomuseo avattiin vuonna 1909, kun Seurasaareen Konginkankaalta siirretty Niemelän torppa avattiin yleisölle. Seurasaaren ulkomuseo perustettiin ennen Suomen itsenäistymistä aikana, jolloin käsitys suomalaisuudesta ja Suomen alueen historiasta oli muodostumassa. Museon perustamisen voikin nähdä yhtenä tapana luoda Suomen historiaa, sillä ulkomuseon perustajien ajatuksena oli rakentaa museosta ”pienois-Suomi”, joka esittelisi, kuinka Suomen maaseudun eri alueilla ennen elettiin. Ajatuksena oli kertoa erityisesti kaupunkilaisille maaseudun elinoloista ja suomalaisten perinteisistä elintavoista.

Seurasaaren ulkomuseon nopeimman kasvun vuosikymmeniä olivat 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet. Vilkkaimman kasvun ajoittuminen aikaan ennen toista maailmansotaa selittyy itsenäistymisen jälkeisten vuosikymmenten nationalistisen innostuksen lisäksi 1920- ja 1930-luvun yhteiskunnallisilla muutoksilla. 1900-luvun alkupuoli oli Suomessa modernisoitumisen ja vaurastumisen aikaa, jolloin monia maaseudun rakennuksia ryhdyttiin uudistamaan esimerkiksi vetämällä sähköt ja vesijohdot, ja toisinaan jopa purkamalla kokonaan vanhat rakennukset uusien tieltä. Osa näistä purku-uhan alla olleista rakennuksista löysivät uuden paikkansa Seurasaaren ulkomuseosta. Useimmat Seurasaaren ulkomuseon rakennukset on valittu siirrettäväksi museoon sillä perusteella, että ne esittelevät hyvin kotiseutunsa asumiskulttuuria ja edustavat maaseudun elintapaa. Rakennusten mukana Seurasaareen on siirretty myös paikallista ja rakennusten alkuperäistä esineistöä.

Museon ensimmäisten vuosikymmenten aikana Seurasaareen pystytettiin Niemelän torpan lisäksi Karunan kirkko, pohjalaistalot Kurssi ja Ivars, varsinaissuomalainen Kahiluodon kartano, satakuntalainen Antti sekä Karjalasta siirretyt Pertinotsa ja Kaukolan Niemelä. 1960-luvulla museoalue kasvoi Pieksämäeltä siirretyn Selkämän tilan ja hyrynsalmelaisen Hallan talon siirtojen myötä. 1980-luvulla avautuivat Iisalmen vanha pappila sekä mäkitupa Leppälän mökki. Viimeisimmät ulkomuseoon siirretyt rakennukset ovat Savitaipaleen maalaiskaupan aitat, jotka siirrettiin museoon vuonna 2002.

Seurasaaren ulkomuseo on edelleen kasvava ja kehittyvä museo, jonka uusin rakennuskokonaisuus tulee esittelemään suomalaista mökkeilykulttuuria. Seurasaaren kesämökki pihapiireineen avautuu yleisölle kesällä 2026.