Kustavilaisen tuolin verhoilu 1700-luvun lopusta

Kuukauden esine - Elokuu 2010

Yksi Suomen kansallismuseon huonekalukokoelman arvokkaimmista esineistä on oheinen, tuolintekijämestari Melchior Lundberg vanhemman Tukholmassa 1780- tai 1790-luvulla valmistama kustavilainen tuoli. Tuoli ostettiin Antellin kokoelmiin turkulaisesta antiikkiliikkeestä vuonna 1908.

Maassamme on vain muutamia 1700-1800-lukujen vaihdetta varhaisempia tuoleja, joiden alkuperäinen kangasverhoilu on säilynyt. Tällaisia ovat esimerkiksi Hailuodon papintuoli Kansallismuseossa, Kajaanin tuomiokunnan tuomarin tuoli Pohjois-Pohjanmaan museossa ja kauppias Adrian Gottlebenille kuuluneet kaksi nojatuolia Kansallismuseossa ja Emil Cedercreutzin museossa, kaikki 1600-luvun lopusta tai 1700-luvun alusta.

Antellin kokoelmien tuolin verhoilun tummansininen villadamasti on ommeltu kokoon palasista, mutta tästä huolimatta se on todennäköisesti alkuperäinen, koska kangas on kiinnitetty vanhaan tapaan kapean nahkanauhan läpi lyödyin nauloin. Tuoli on pehmustettu jouhilla. Tuolissa on säilynyt myös alkuperäinen vaaleanharmaa väri. Jalkoja on hieman lyhennetty.

Erityisen arvokkaaksi tuolin tekee selkänojan takana säilynyt alkuperäinen siniruutuinen pellavakangas. Tapa käyttää tuolien selustassa ruudullista kangasta on peräisin viimeistään 1770-luvulta, jolloin tällä tavoin verhoiltuja tuoleja on nähtävissä esimerkiksi Niclas Lafrensen nuoremman maalaamissa pariisilaisinteriööreissä. Halvan, ruutukuosisen pellavakankaan käytölle selustassa ei ole esitetty yksiselitteistä syytä.

Yksi todennäköinen selitys on se, että koska tuolit vielä 1700-luvun lopussa yleensä pidettiin seinän vierustalla, josta ne otettiin esille tarpeen mukaan, ei tuolien selusta ollut kaiken aikaa näkyvillä. Tämän malliset tuolit oli usein verhoiltu kalliilla silkillä tai silkkidamastilla, joten selustoissa käytettiin halvempaa kangasta. Pellavakankaan ruudutus on kooltaan 2,5 x 3 cm. Kankaan repeämät on osittain paikattu pienempiruutuisella, mutta samoin sinivalkoisella pumpulikankaalla.

Kustaa III:n vuosina 1783-1784 Italiaan ja Ranskaan tekemällä matkalla oli tunnetusti käänteentekevä merkitys kustavilaisen tyylin muodostumiselle. Ns. ranskalaismallista kustavilaista tuolityyppiä, jossa tuolin selkänoja on suorakulmainen ja umpeen verhoiltu, alettiin valmistaa Tukholmassa 1780-luvun alussa. Selkänojan yläreunaa koristaa usein veistetty humalanoksa, jollainen on joskus veistetty myös etusarjan keskelle. Nämä koristeet jäävät kuitenkin pois 1790-luvun kuluessa.

Melchior Lundberg vanhemmalla (mestari 1774, kuoli 1812) oli suuri ja työllistetty verstas, jossa työskenteli lukuisia oppipoikia ja kisällejä, mm. myöhemmin mestariksi yltänyt poika, Melchior Lundberg nuorempi.

Jouni Kuurne