Enkelikello

Kuukauden esine - Joulukuu 2016

Enkelikellojen helisevät tiu´ut kuuluvat monien mielestä erottamattomasti joulukauden perinteisiin. Näitä joulunajan koristeita myydään yhä edelleen, nykyisin useimmiten kiinalaisvalmisteisina. Enkelikelloilla on kuitenkin takanaan jo yli 100 vuoden mittainen historia.

Enkelikellojen isänä pidetään saksalaista Walter Stockia, jonka tinaleluihin erikoistunut yritys Adrian & Stock toimi 1900-luvun alussa Solingenissa, läntisessä Saksassa. Stock ei varsinaisesti keksinyt enkelikelloja, sillä niiden esikuvina pidetään saksalaiseen jouluperinteeseen kuuluvia joulupyramideja. Stock kuitenkin patentoi ensimmäisenä nämä enkelikelloiksi (Engel Weihnachts-Geläut) nimeämänsä joulukoristeet, niiden keskeisen toimintaperiaatteen ja osat. Patentit haettiin ensin Saksassa ja vuonna 1907 myös Yhdysvalloissa, sikäläisten markkinoiden turvaamiseksi. Enkelikellojen ensimmäisissä patenteissa kuvaillut keskeiset ominaisuudet ovat säilyneet lähes muuttumattomina meidän päiviimme asti: kynttilöiden lämpö pyörittää pientä turbiinia, joka puolestaan pyörittää leijuvia enkelihahmoja, ja näihin kiinnitetyt kellonkielet soittavat pieniä kelloja. Koristeen huipulla on trumpettia soittava enkeli ja lisäksi koriste on kokonaisuudessaan koottava ja siten pieneen tilaan mahtuva.

Adrian & Stockin valmistamat varhaiset enkelikellot olivat näyttävyydessään vaikuttavia. Ne oli valmistettu tinasta ja niissä oli neljä suurikokoista, kullattua enkeliä sekä neljä kelloa. Yksi enkelikellojen kierros tuottikin siten peräti 16 kellonlyöntiä, kun nykyisissä karsituissa malleissa lyöntejä kertyy yleensä enää kuusi. Varhaisissa enkelikelloissa oli usein lisäkoristeena kivipainotekniikalla toteutettu jouluseimi ja jalustan rakenne mahdollisti niiden käytön joko joulukuusen latvassa tai pöytäkoristeena. Tuotekehittelyä kuitenkin vielä tarvittiin, sillä varhaiset enkelit olivat aivan liian painavia, eikä mekanismi toiminut vakaasti. Muutaman vuoden kuluttua enkeleiden kokoa ja painoa pienennettiinkin huomattavasti.

Adrian & Stockin enkelikellot osoittautuivat välittömästi menestykseksi ja niistä valmistettiin useita eri variaatioita. Enkelikellot alkoivat vähitellen vallata markkinoita myös Yhdysvalloissa, missä niitä mainostettiin mm. Sears Roebuckin tuoteluetteloissa jo 1920-luvulla.

Toista maailmansotaa edeltävät enkelikellot valmistettiin pääosin Saksassa. Sota pysäytti kuitenkin sekä enkelikellojen viennin että niiden kotimaisen kysynnän. Kun samanaikaisesti vielä Adrian & Stockin patentti raukesi, avautuivat markkinat uusille toimijoille. Enkelikellojen kysyntään alkoivat vastata etenkin ruotsalaiset valmistajat. Ruotsissa enkelikellojen isänä pidetään Erik Bobergia, joka alkoi valmistaa adventtikynttelikköjä vuonna 1946 ja joka kehitti ideaa kynttilöiden avulla pyörivästä enkelikellosta.

Ruotsalaismallisten enkelikellojen esikuvina olivat 1920-luvulla Saksassa valmistetut enkelikellot. Koristeen rakennetta kuitenkin uudistettiin: osien määrä väheni, yksityiskohdat ja ulkoasu yksinkertaistuivat ja tinan sijasta enkelikellot valmistettiin yleensä koristelemattomasta messingistä. Edelleen tunnistettavana keskeisenä piirteenä säilyivät kuitenkin leijuvat enkelit pompadour-kampauksineen. Tehokkaan markkinoinnin ansiosta ruotsalaisista enkelikelloista tuli erittäin suosittuja etenkin Yhdysvalloissa, siitä huolimatta, että samanaikaisesti markkinoita olivat jo valtaamassa sähköistetyt jouluvalot. Vuonna 1952 Ruotsissa valmistetuista 75.000 enkelikellosta suurin osa vietiin jo Yhdysvaltoihin.

Suomessa ”vahakynttilöillä liikkuvia Enkelien joulukelloja” mainosti jo vuonna 1909 mm. Hämetär-lehti. Vuonna 1911 Helsingin Sanomat puolestaan mainosti uutuutena kuusen latvaan sijoitettavia joulukelloja, sillä ”Kellonsoitto joulukuusen latvassa vaikuttaa hyvin juhlallisesti sekä tunnelmaa kohottavasti ja etenkin lapset saa se aivan haltioihinsa”. Ei siis ihme, että ”vasta silloin kun semmoinen löytyy joulukuusen latvasta, on se täysin valmis”. Pöytämallisia enkelikelloja valmistettiin myös kotimaisin voimin, sillä vuodesta 1955 aina 1960-luvun lopulle asti enkelikellot kuuluivat Weiste Oy:n tuotantoon.

Kansallismuseon kokoelmissa oleva ruotsalaisvalmisteinen enkelikello on saatu museoon 1990-luvun lopulla. Enkeleiden ohella pakkaukseen kuuluu juhla- ja syntymäpäiväkäyttöön tarkoitetut koristeet hevosineen ja klovneineen.

Esine ei ole tällä hetkellä esillä.

Raila Kataja