Suomen kansallismuseon etnografiseen kokoelmaan lahjoitettiin äskettäin ndongankielinen virsikirja, joka oli löytynyt Ambomaalla työskennelleen sairaanhoitaja Ebba Maria von Pfalerin jäämistöstä. Von Pfaler teki pitkän rupeaman Suomen Lähetysseuran työkentällä nykyisessä Pohjois-Namibiassa, yhteensä lähes 22 vuotta.

Sisänsä vaatimaton, puukantinen ja vesivahingostakin kärsinyt värssykirja avaa näkymän yli sadan vuoden takaiseen Namibiaan ja maan myöhempiin vaiheisiin. Suomesta luotiin yhteys jo 1860-luvun lopulla silloiselle Ambomaalle, kun viisi Suomen Lähetysseuran uudesta lähetyskoulusta valmistunutta lähetyssaarnaajaa matkusti lounaiseen Afrikkaan. Heidän joukossaan oli Martti Rautanen (1845-1926), josta tuli sekä pitäaikaisin suomalainen lähetyssaarnaaja alueella että monipuolinen itseoppinut tiedemies. Hän muun muassa keräsi ja luetteloi yli sadan esineen etnografisen kokoelman, joka hankittiin Suomen kansallismuseolle (tuolloin Valtion historiallinen museo) jo vuonna 1892.

Ndongan kieli on bantukieliin kuuluvan ovambon kielen murre, jolla on yli 800 000 puhujaa. Ovamboa eri murteissaan puhutaan Namibian pohjoisosassa ja Angolassa, ja sen murteista ndongan lisäksi vain kwanyamalla on standardisoitu kirjoitusmuoto, kirjakieli. Ndongan kirjakielen laati juuri Martti Rautanen, ja hänen kynästään syntyi ensimmänen ndongankielinen Uuden Testamentin käännös vuonna 1903, joskin käännöstyö oli alkanut jo lähes kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Virsikirjan käännös oli valmistunut vuonna 1892 ja ndongankielinen Vanha Testamentti valmistui 1920.

Variksenjälkilaite

Juuri tämä yhteys tekee Suomen kansallismuseolle lahjoitetusta pienestä virsikirjasta (VK6518) merkityksellisen. Se on painettu vuonna 1941 Oniipassa, joka sijaitsee Ondongan kuningaskunnassa Pohjois-Namibiassa. Suomen Lähetysseura perusti Oniipaan lähetysaseman vuonna 1872, ja kirjapainotyö lähetyksen tarpeisiin aloitettiin 1901. Nykyisin Oniipa on Namibian evankelisluterilaisen kirkon hallinnon keskus.

Kirjapainon ndongankielinen nimi oli oshinyanyangidho, ‘variksenjälkilaite’ eli ‘laite, jolla painetaan variksen jälkiä paperille’. Virsikirjan puiseen etukanteen on kaiverrettu risti ja takakanteen orjantappuraseppele.

Sairaanhoito lähetystyön muotona

Virsikirjan alkuperäinen omistaja, sairaanhoitaja Ebba von Pfaler (1902-1976) työskenteli Ambomaalla vuosina 1934-1947 ja 1950-1957. Sairaanhoito oli tavallinen työmuoto monilla lähetyksillä eri puolilla maailmaa (medical mission). Myös Suomen Lähetysseura oli avannut sairaalan Onandjokween lähelle Oniipaa vuonna 1911 ja muitakin klinikoita avattiin useita.

Käytännössä länsimainen lääketieteellinen hoito ja paikalliset hoitomuodot ja uskomukset toimivat usein rinnakkain, ja myös länsimaisen medisiinan harjoittajia voitiin pitää parantajina. Namibiassa sairaanhoito sai myöhemmin myös poliittisia ulottuvuuksia maata hallinneen Etelä-Afrikan ja Namibian itsenäisyysliike SWAPOn välisen kamppailun ristivedossa. Namibia itsenäistyi vuonna 1990 ja nyt Onandjokwen sairaalan toiminta jatkuu valtion hoitamana. Sairaalan yhteydessä toimii myös pieni museo.

Ebba von Pfaler kutsui työkenttäänsä Ambomaalla kodiksi. Suomen-lomansa jälkeen hän kirjoitti kristillisten sairaanhoitajien yhdistyksen Viesti-lehteen vuonna 1953 seuraavasti:

"Sydämelliset terveiseni täältä kaukaa vuorenonkalosta. Olen ollut kohta kaksi kuukautta kotona ihanan, virkistävän loman jälkeen."

"Täällä vieraili naapurikylässä sarvikuono. Yhden miehen se tallasi ihan pieneksi silpuksi. Toinen pääsi hengissä, mutta oli yhtenä verisenä massana, niin ettei tosiaan tiennyt, minkä paikan ensiksi ompelisi ja sitoisi. Ihmeesti hän parani, eikä tullut pahaa infektiota muualle kuin toiseen sääreen, jossa oli avonainen luunmurtuma. [- - - ] Surullista on, kun minulla ei ole yhtään sairasmajaa vielä, vaan potilaat makaavat puiden alla pitkin vuorenrinteitä. Näin sadeaikana saavat vielä malarian ja monessa tapauksessa pneumonian muitten vaivojen lisäksi. Toivon kuitenkin lähiaikoina saavani edes pari majaa. Paikallisen asutuksen muodostaa vain viisi poliisia ja puolivalkoinen tulkki, kukin perheineen. Heidänkin majansa ovat niin pienet, ettei niihin juuri enää sairaita omaisineen mahdu."

"Nykyisin on paljon petoja liikkeellä käärmeistä ja suurista, mustista metsäskorpiooneista alkaen, etten enää ole käynyt iltahämärissä kävelyllä. Leijona vei sunnuntaita vasten yöllä kuusi lehmää naapurin karjatarhasta. Taitaa se vieläkin majailla tällä seudulla sillä tuoreita jälkiä on näkynyt monena aamuna. Viime maanantaina, kun aamuviileydessä nautin ihanasta päivänsarastuksesta, se hyvin juhlallisesti kiljahti muutaman kerran ja hyeenat ja sakaalit säestivät."

"Hyvä minun on täällä olla! Herran armo ja rakkaus ympäröi joka puolelta, ja postipäivinä ystävien rakkaus lämmittää sydäntä ja rohkaisee uuteen kilvoitukseen."

Osaksi kansalliskokoelmaa

Suomen kansallismuseon etnografinen kokoelma sisältää eri uskontojen tekstejä - käsikirjoituksia ja painettua kirjallisuutta - eri puolilta maailmaa, ja erikieliset Raamatun- ja muun kristillisen kirjallisuuden käännökset ovat osa tätä kokonaisuutta. Ndongankielinen virsikirjakin avaa elävän maiseman sekä Namibian historiaan että nykypäivään, ja myös Suomen ja Namibian 150-vuotisiin suhteisiin. Lisäksi se yhdistyy Suomen kansallismuseon etnografisessa kokoelmassa jo ennestään olevaan Martti Rautasen kokoelmaan ja vuonna 2015 Lähetysmuseon sulkemisen yhteydessä valtiolle lahjoitettuun laajaan esine- ja valokuvakokoelmaan Suomen Lähetysseuran työkentiltä.

Pilvi Vainonen

Lähteitä

Ambomaan kokoelma. Martti Rautanen's Ambo Collection. 1983. Museovirasto.

Kananoja Kalle 2019. The Finnish Medical Mission in Owambo and Kavango, 1900–2010. In: Intertwined Histories – 150 Years of Finnish–Namibian Relations. University of Turku. https://sites.utu.fi/intertwin...

Peltola Matti 1994. Martti Rautanen. Mies ja kaksi isänmaata. Suomen Lähetysseura. Kirjapaja.

Viesti 3/2003. Viestin vuosikymmenet. Suomen Sairaanhoitajain Kristillinen Seura SSKS ry.

Video: Onandjokwe Hospital, a national treasure, One Africa TV, 17.12.2019. Avaa tästä.

Kokoelmat

Martti Rautasen keräämä etnografinen esineistö, Suomen kansallismuseo, ks. FINNA: https://finna.fi/Search/Result...

Suomen Lähetysseuran valokuvakokoelman kuvia Ambomaalta, Museovirasto, ks. FINNA: https://finna.fi/Search/Result...

Kiitos

Maarit Viitala