Dirhameita. Kuvat: Frida Ehrnsten, Kansallismuseo.

Saltvikin Bertbyn rahakätkö

Kuukauden esine - Toukokuu 2017

Maanantaina 12. kesäkuuta 1876 kymmenvuotias Karl Mattsson löysi veljensä Oskarin kanssa viikinkiaikaisen kätkön 1000 vuoden takaa. Ahvenanmaan Saltvikin Bertbyssä maatilalla asuvat veljekset olivat lähteneet niitylle keräämään puumateriaalia aitaa varten. Alle kahdensadan metrin päässä kotoaan, tien vieressä, Karl näki jotain omituista. Maassa pilkotti vanhan kannun yläosa. Pronssikannu osoittautui rikkinäiseksi ja sen sisältä sekä ympäriltä löytyi kasapäin vanhoja hopearahoja. Lähteet eivät paljasta mitä pojat siinä vaiheessa ajattelivat, mutta löytö mahtoi olla aikamoinen yllätys. Paikalliset viranomaiset lähettivät löydön Helsingin yliopistolle, johon se lunastettiin 471,94 markalla (nykyrahassa noin 1840 euroa). Rahat painoivat yhteensä 558 grammaa ja luettelon mukaan kokonaisia rahoja oli 643 kappaletta ja fragmentteja 216.

Poikien löytämä aarre on nuorimman rahan vuosiluvun mukaan kätketty aikaisintaan vuonna 874 tai 875 ja se on suurin näin aikainen rahakätkö Ahvenanmaalta ja koko Suomesta. Viikinkiajalla (n. 800–1050) itämaisia rahoja tuotiin Itämeren alueelle Venäjän kautta. Nykyisen Suomen alueelta niitä on löytynyt yli 2000 kappaletta, joista melkein kaksi kolmasosaa Ahvenanmaalta. Nämä hopearahat, eli dirhamit, painavat noin 3 grammaa. Rahojen molemmilla puolilla on arabiankielistä kirjoitusta, johon sisältyy uskonnollisia lauseita, lyöntipaikan nimi ja vuosiluku islamilaisen ajanlaskun mukaisesti. Myöhemmissä rahoissa on usein myös lyöttäjän nimi. Hopealla maksaminen tapahtui siihen aikaan täällä Pohjolassa vielä painon mukaan, joten rahojen alkuperällä ei ollut niin suurta merkitystä. Tärkeintä oli hopean hyvä laatu ja rahoja testattiinkin usein tekemällä niihin pieniä viiltoja tai vääntämällä. Hopeakoruja ja hopeatankoja voitiin käyttää maksuvälineenä, toisaalta myös rahoista tehtiin riipuksia.

Pronssikannu, jossa Saltvikin Bertbyn kätkön rahat on tuotu Ahvenanmaalle, on orientaalista alkuperää, mahdollisesti Transoksanian alueelta Keski-Aasiassa. Sen lähimmät vastineet löytyvät Ruotsin samanaikaisista löydöistä Itä-Götanmaalta, Gotlannista, Öölannista ja Uplannista. Kaikki kätkön rahat ovat dirhameita. Vanhimmat rahat ovat peräisin Umaijadien dynastiasta, jonka pääpaikkana oli Syyrian Damaskos. Meidän ajanlaskumme mukaan nämä rahat on lyöty 700-luvun ensimmäisen puoliskon aikana Wasitissa, Bagdadin kaakkoispuolella. Suurin osa rahoista on kuitenkin Abbasidien dynastian 700-luvun lopun ja 800-luvun dirhameita, nykyisten Irakin, Iranin, Armenian, Uzbekistanin ja Afganistanin alueilta. Rahajäljitelmät, ainakin 115 kappaletta, muodostavat aarteessa poikkeuksellisen ison ryhmän ja osa näistä on tehty samoilla meisteillä. Todennäköisesti ne ovat peräisin Kasaarien alueelta nykyisestä Ukrainasta, Etelä-Venäjältä ja Kaukasukselta. Tämä viittaa siihen, että rahat ja kannu olisivat tulleet tänne pohjoiseen nimenomaan Kasaarien kautta.

Bertbyn kätkö ei ole mikään ainutlaatuinen tapaus. Ahvenanmaan saarilta on löytynyt ainakin kymmenen kätköä, jotka sisältävät pelkästään itämaisia dirhameita. Toisin kuin Manner-Suomen asukkaat, ahvenanmaalaiset osallistuivat 800- ja 900-luvuilla viikinkien idänretkiin ja lähtivät mukaan Volgan reitille. Kaikki rahalöydöt eivät välttämättä kuitenkaan kerro suorista kontakteista itämaihin, vaan rahat ovat myös saattaneet päätyä tänne välikäsien kautta, esimerkiksi Gotlannista, joka oli Itämeren alueen tärkein kaupan keskus viikinkiajalla.

On mahdotonta sanoa, kuka tämän aarteen on kätkenyt ja miksi. Ihmiset ovat kaikkina aikoina kätkeneet arvotavaroitaan maahan. Kätköt saattavat liittyä sotiin ja niiden aiheuttamaan turvattomuuteen, mutta myös rauhan aikana piilotettiin rikkauksia. Maa oli turvallisin paikka säilyttää arvometallia, varsinkin jos sille ei ollut käyttöä heti hankkimisen jälkeen. Näin oli varmasti usein rahojen kanssa, ennen kuin niistä tuli arkisia maksuvälineitä. Aarre on voitu kätkeä kerralla, tai sitten kätkö on saattanut olla suvun aktiivisessa käytössä usean sukupolven ajan. Suurin osa aarteista on jäänyt maahan koska aarteen kätkijä ei syystä tai toisesta ikinä päässyt takaisin hakemaan rikkauksiaan. Tuskin kukaan olisi unohtanut tai tahallaan jättänyt hakematta niin arvokasta kätköä kuten esimerkiksi Saltvikin Bertbyn raha-aarretta.

Saltvikin Bertbyn kätkö on esillä Kansallismuseon esihistorian näyttelyssä.

Frida Ehrnsten

Kirjallisuus:

Fagerlund L. W. 1937. Anteckningar om anmärkningsvärda fynd av mynt i Ålands jord. Åland X, 119–160.

Granberg Beatrice 1966. Förteckning över kufiska myntfynd i Finland. Studia Orientalia 34, Helsinki.

Lagus Wilhelm 1900. Om mynt funna i finsk jord, Numismatiska anteckningar II. Bidrag till kännedom af Finlands Natur och Folk 60, Helsingfors.

Talvio Tuukka 2002. Coins and Coin Finds in Finland AD 800–1200. Iskos 12, Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki.

Rahakatko
Bertbystä löytynyt aarre. Kätkö kuuluu Helsingin Yliopiston raha- ja mitalikokoelmaan, joka on deponoitu Kansallismuseon rahakammion kokoelmiin.
Rahat
Dirhameita.
Saltvik3 Ke Touko2017
Abbasidi-dirhami Bertbyn aarteesta. Raha on lyöty kalifi Harun al-Rašidin aikana Madīnat as-Salāmissa (nyk. Bagdad) vuonna 189, eli meidän ajanlaskumme mukaan vuonna 804 tai 805. Etusivulla rahan keskellä on uskontunnustus ”Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala…”, takasivulla keskiosassa lukee ”Muhammed on Jumalan lähettiläs”.