Søren Norby, Kuusiston linnassa lyöty killinki (RKHY 422:3) 1522-1523. Leinhartin tunnus L-kirjain on merkitty rahan etusivulla kehätekstissä klo 5 kohdalla: ”SEVERIN◦+L+NORBI◦+◦+◦”. Halk. 26 mm; 2,25 g. Kuva: Jani Oravisjärvi, Museovirasto.

Tanskalaisamiraali Søren Norbyn killinki Kuusistosta

Kuukauden esine - Marraskuu 2018

Maamme viimeinen katolilainen piispa Arvid Kurki joutui pakenemaan kohtalokkain seurauksin Kuusiston piispanlinnastaan tanskalaisten hyökättyä Suomeen vuonna 1522. Tanskalaisten valloituksen myötä Tanskan kuningas Kristian II läänitti Kuusiston linnan amiraalilleen Søren (Severin) Norbylle heinäkuussa 1522. Norby ei kuitenkaan ehtinyt kauaa nauttia Kuusiston maisemista, sillä ruotsalaiset karkottivat tanskalaiset ja valloittivat linnan takaisin jo elokuussa 1523.

Kuusiston linnalla suoritetuissa arkeologisista kaivauksista on löydetty yhteensä vajaa 300 rahaa. Lukuun sisältyy 14 kappaletta Norbyn nimissä lyötyä gotlantilaistyylistä hopeakillinkiä. Näitä tunnetaan kolmea eri tyyppiä: kaikista yleisemmässä – joka sekin on hyvin harvinainen – tyypissä on kehätekstissä )( -merkintä rahamestarin nimikirjaimen tilalla, toiseksi yleisemmässä tyypissä on S-kirjain Visbyn rahamestarin Hans Seyer tunnuksena ja kaikista harvinaisimmassa tyypissä on L-kirjain rahamestari Leinhart Pauwermannin tunnuksena. Kuusiston linnan rahalöydöistä peräti 11 rahaa on Leinhartin lyöttämiä. Tämä oli arkeologien ja numismaatikoiden mielestä hyvin poikkeuksellista siitäkin huolimatta, että Norby toimi Kuusiston lääninherrana.

Sitten tallinnalaisesta arkistosta löytyi Turussa 3. syyskuuta 1522 päivätty kirje, jonka kauppias Hans Moller oli osoittanut rahamestari Leinhart Pauwermannille. Poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi kirjeen teki Leinhartin osoite, joka oli kirjeessä merkitty "up Cust" - Kuusisto. Kirje osoitti kiistatta rahamestari Leinhartin työskennelleen Norbyn alaisuudessa Kuusiston linnassa. Se selitti osaltaan miksi äärimmäisen harvinaisia alun perin gotlantilaisina pidettyjä rahoja löytyi poikkeuksellinen määrä juuri Kuusiston linnasta. Kirje yhdessä rahalöytöjen kanssa romutti vakiintuneen virheellisen käsityksen, että keskiajalla ainoastaan Turussa olisi lyöty rahaa.

Ruotsalaisten häädettyä tanskalaiset Suomesta Leinhart siirtyi Turun linnaan rahamestariksi lyömään äyrejä Kustaa Vaasalle, joka oli aloittanut samanaikaisesti rahanlyönnin Turussa, Uppsalassa, Arbogassa, Västeråsissa ja Tukholmassa vapauttaakseen Ruotsin Tanskan vaikutuksesta sekä poliittisesti että taloudellisesti. Vertaamalla Norbyn Kuusiston linnan killinkejä ja Turussa vuonna 1523 lyötyjä äyrejä toisiinsa on voitu todeta, että molempien rahojen leimasimet on valmistettu todennäköisesti samoilla punsseilla. Leinhart oli siis ottanut Kuusistossa käyttämänsä työkalut mukaansa Turkuun. Vuoden 1524 jälkeen rahanlyönti Turussa päättyi tältä erää, jonka jälkeen Leinhart muutti Tallinnaan, joka selittää sen miksi ratkaiseva kirje löytyi juuri sieltä.

Kuusiston linnan rahanlyönti osoittaa, että numismatiikassa, kuten muissakin historiatieteissä, on vielä nykypäivänäkin paljon löydettävää – jopa todella merkittäviä ja tärkeitä asioita valtiollisen historian kannalta. Alkuaan Kuusiston linnan kaivauksista löytyneet Norbyn killingit olivat vain harvinaisten gotlantilaisten rahojen keskittymä. Nyt ne kertovat keskiajan rahanlyönnistä Suomessa, uskonpuhdistuksesta, Kalmarin unionin hajoamisesta sekä Tanskan ja Ruotsin välisestä valtataistelusta, jossa myös Suomella oli oma osansa.

Jani Oravisjärvi