Kuukauden esine - Maaliskuu 2019

Suomen pankki, joka toimi tuolloin nimellä Vaihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa, laski liikkeeseen ensimmäiset setelinsä vuonna 1812 Turussa. Nämä olivat 20, 50 ja 75 kopeekan seteleitä. Vuodesta 1819 lähtien se painoi myös ruplamääräisiä seteleitä.

Vuoden 1840 säännösten mukaan Venäjän hopeakatteiset ruplasetelit olivat käypiä maksuvälineitä Suomessa ja ne oli pystyttävä vaihtamaan hopearahaksi myös Suomessa. Krimin sodan 1853-1856 seurauksena Venäjän liikkeellä oleva setelistö kaksinkertaistui. Tämä synnytti vaihtorahapulan, sillä ihmiset pitivät hopeiset vaihtorahat itsellään ja käyttivät vain paperirahaa. Tästä syntyneen vaihtorahapulan johdosta monet kotimaiset tehtaat ja kauppaliikkeet joutuivat valmistamaan omia tilapäisiä maksuvälineitä. Useiden välivaiheiden kautta Suomi sai vuonna 1860 oman rahayksikkönsä, markan, joka jakautui sataan penniin. Yksi markka oli määritelty arvoltaan ruplan neljäsosaksi.

Vaihtorahapulan helpottamiseksi lopulta keisari Aleksanteri II huhtikuussa 1860 antamassa ilmoituksessa määrättiin perustettavaksi rahapaja Helsinkiin. Tämän tehtäväksi tuli kaivattujen metallisten vaihtorahojen valmistaminen. Tällöin jo ennakoitiin, että ensimmäisten rahojen lyömiseen menisi kuitenkin vielä vuosia. Olihan rahapaja ensin suunniteltava ja rakennettava ennen kuin se kykenisi valmistamaan ensimmäistäkään kolikkoa.

Tilapäisratkaisuksi ehdotettiin pieniarvoisten seteleiden liikkeeseen laskemiseksi vaihtorahapulan helpottamiseksi. Suomessa olisi haluttu soveltaa kymmenjärjestelmää näihin seteleihin, mutta venäläisten päätöksellä seteleiden tuli vastata Venäjän ruplamääräisiä rahoja. Ensimmäisenä näistä 1.6.1860 liikkeelle laskettiin 3 markan seteli, joka vastasi nimellisarvoltaan käytössä ollutta 75 kopeekan seteliä. Kyseessä on näin ollen ensimmäinen Suomessa koskaan liikkeelle laskettu markka-arvoinen seteli. Suomen pankki lahjoitti tämän setelin ohella myös vajaa kaksi viikkoa myöhemmin liikkeelle lasketun ensimmäisen markan setelin Helsingin yliopiston raha- ja mitalikabinetin kokoelmiin, joka on nyt osa Suomen kansallismuseon kokoelmia.

Jani Oravisjärvi