Transpride-solmuke – karnevaaliasuste ja kannanotto ihmisoikeuksien puolesta

Kuukauden esine - Marraskuu 2019

Kaikista keskeisin ihmisoikeusrikkomus Suomen valtiolta tällä hetkellä koko transväestöä kohtaan on se, että meillä on sterilisaatiopakko voimassa.

Kansallismuseo dokumentoi tämän päivän yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kulttuurista muutosta sekä valtion toimintaa ja vuorovaikutusta kansalaisten kanssa. Suomalaisesta yhteiskunnasta pyritään tallentamaan museon kokoelmiin mahdollisimman moniääninen ja todenmukainen kuva, eli kaikkien kansalaisten, myös erilaisten vähemmistöjen, historiaa ja nykypäivää.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historia on noussut 2000-luvulla historiankirjoituksen ja -tutkimuksen kohteeksi. Aihe on aikaisemmin ollut pitkälti vaiettu ja ohitettu – myös museoiden kokoelmissa. Nykydokumentoinnissa syntyvällä aineistolla voi syventää jo olemassa olevia kokoelmia ja vakiinnuttaa vähemmistöjen kokemuksia osaksi laajempaa historiallista ja kansallista kertomusta.

Valtion vallankäyttö ulottuu lainsäädännön kautta yksittäisen kansalaisen yksityiselämään ja identiteettiin liittyviin kysymyksiin asti. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien mahdollisuudet oman identiteetin mukaisen elämän rakentamiseen ovat vaihdelleet eri aikoina esimerkiksi juridisen sukupuolen, asuinpaikan ja yhteiskunnallisen aseman mukaan. Sukupuolen rajoja ja seksuaalisuutta on valvottu lainsäädännön, lääketieteen ja kirkon toimesta. Lainsäädännöllä on edelleen iso merkitys ja valvontaa ja kontrollia tapahtuu myös tapojen ja normien kautta.

Transihmisten sukupuolen korjaamisprosessia määrittää vuonna 2003 voimaan tullut translaki (563/2002), joka oli ensimmäinen transsukupuolisten hoitoja ja sukupuolen korjaamista käsittelevä laki, sekä sukupuolen vahvistamisen osalta asetus (1053/2002). Nykyistä translakia voi pitää monella tavalla ongelmallisena ja itsemääräämisoikeutta loukkaavana. Esimerkiksi sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä, eli niin sanottu sterilisaatiopakko, on ihmisoikeusrikkomus, jota esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvosto on suositellut Suomea muuttamaan.

Translainsäädäntö on taas käännekohdassa, sillä lain muutos kirjattiin hallitusohjelmaan vuonna 2019 ja on vireillä. Lakiin on tulossa parannuksia; esimerkiksi vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta.

Kuukauden esine, punainen solmuke transpride-värityksellä, tehtiin Kansallismuseossa Bowpowr-työpajassa museon toimiessa kesäkuussa Helsinki Pride 2019 -tapahtuman tapahtumakeskuksena, eli Pride Housena. Museo dokumentoi Pride Housea osatapahtumineen esimerkiksi kuvaamalla ja esineillä, kuten transpride-solmukkeella. Teemana oli lainsäädännön ja valtion vaikutus sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan ja yksilöiden elämään.

Bowpowr-työpajassa valmistettiin erilaisista kierrätystekstiileistä kaulassa pidettäviä tai hiuksiin tai asusteisiin kiinnitettäviä solmukeasusteita. Solmukkeen keskiosaksi sai valita joko pride-värityksen, transpide-värityksen tai muunsukupuolisen värityksen. Kuukauden esinettä käytettiin pinnillä hiuksiin kiinnitettynä asusteena lauantaina 29.6.2019 Helsinki Pride-kulkueessa ja sitä seuranneessa puistojuhlassa.

Suhtautuminen transihmisiin on muuttunut Suomessa viime vuosikymmeninä ja se vaihtelee edelleen esimerkiksi alueellisesti. Pääkaupunkiseudulla suhtautuminen sukupuolivähemmistöihin muuttui 1980-luvun nousukaudella myönteisemmäksi, mutta koveni taas 1990-luvun talouslaman myötä. Viime vuosina asenneilmapiirissä maailmanlaajuisesti on, muutamia maita lukuun ottamatta, tapahtunut merkittävä muutos suvaitsevaisempaan suuntaan, esimerkiksi järjestöjen vaikuttamistyön myötä. Transsukupuoliset ovat alkaneet saada todellista näkyvyyttä.

Suomessa translain ongelmat ja transihmisten tilanne on yhä laajemmin tiedossa erilaisten kampanjoiden avulla. Muutos näkyi myös massatapahtumaksi kasvaneessa Pride-kulkueessa, jossa osallistujan mukaan näkyi selvästi aikaisempaa enemmän transpride-lippuja ja ne oli jopa myyty loppuun. Pridesta on tulossa vahvemmin myös sukupuolivähemmistöjen juhla.

Transpride-solmuke oli Pride-kulkueen osallistujan karnevaaliasuste, mutta merkitykseltään myös paljon enemmän. Solmuke kertoo tämän ajan yhteiskunnallisesta asenneilmapiiristä ja transihmisten tilanteen tunnettuuden kasvamisesta translain murrosvaiheen myötä. Se on käyttäjänsä kannanotto tasavertaisemman ja ihmisoikeuksia kunnioittavan Suomen puolesta.

Maria Ollila

Lainaus: Haastattelu 19.9.2019, Setan transpoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Tanja von Knorring

Lähteet:

Mustola, Kati: Seksuaalisuuden ja sukupuolen rajavartioita ja rajan ylittäjiä. Teoksessa: Mustola, Kati ja Pakkanen, Johanna (toim.): Sateenkaari-Suomi – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa, Keuruu 2007.

Suhonen, Malla: Transsukupuolisuuden näkymätön historia. Teoksessa: Mustola, Kati ja Pakkanen, Johanna (toim.): Sateenkaari-Suomi – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa, Keuruu 2007.

Verkkosivu: Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta Finlex-sivustolla (viitattu 7.10.2019)

Verkkosivu: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1053/2002 Finlex-sivustolla (viitattu 7.10.2019)

Verkkosivu: Translain lyhyt historia Translaki.fi-sivustolla (viitattu 8.10.2019)

Verkkojulkaisu: Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 - Osallistava ja osaava Suomi 2019: sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta (viitattu 7.10.2019)

Kansallismuseon Pride-dokumentointi:

Haastattelu 19.9.2019, Setan transpoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Tanja von Knorring

Haastattelu 6.8.2019, Transpride-solmukkeen valmistaja ja käyttäjä

Transpride Solmuke Simo Karisalo Museovirasto
Transpride-solmuke. Kuva: Simo Karisalo, Museovirasto.
Bowpowr Soile Tirila Museovirasto
Bowpowr-työpajan tarvikkeita. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Pride House Soile Tirila Museovirasto
Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.