Carl Harlundin puinen kalenteri

Kansatieteen kokoelmissa oleva pieni ja vaatimaton kalenteri, oikeastaan vain pieni puun palanen, ei esineenä herätä huomiota, mutta sen valmistaja on mielenkiintoinen henkilö.

Kalenterin valmistaja, Carl Harlund, (josta paikalliset käyttivät nimeä Haarlunti) syntyi vuonna 1739 uusikaupunkilaiseen porvariskotiin, valmistui ylioppilaaksi ja opiskeli sen jälkeen Turun akatemiassa. Hänet valittiin Uudenkaupungin raatimieheksi 1771, mutta tuntemattomasta syystä hän kuitenkin kieltäytyi työstä ennen viran vahvistamista. Tämän jälkeen hänen tiedetään matkustelleen Tukholmassa, Luulajassa, Vaasassa ja Pohjanmaalla. Ikaalisten seurakunnan rippikirjassa hänen mainitaan muuttaneen pois ”matkustellakseen ympäri maailmaa". Muistitietojen mukaan hän olisi opiskellut myös Saksassa, mutta joutunut lopettamaan opinnot ”koska pää ei kestänyt”. Hän puhui kahdeksaa kieltä ja ymmärsi kahtatoista.

Harlundin elämänvaiheista ei ole säilynyt paljon kirjallista tietoa, mutta perimätiedon mukaan hän meni Karviaan kartoitusapulaiseksi, kun Karviassa vuosien 1783–1787 välisenä aikana suoritettiin isojakoa. Lisäksi hän kaivoi ojia ja kuokki peltoja. Myöhemmällä iällä hänen kerrotaan olleen omaperäinen kansanfilosofi ja ennustaja. Hän asui Karviassa loppuikänsä ja kuoli ruotivaivaisena ”vanhuuden heikkouteen” 1816.

Kalenteri on saatu museon kokoelmiin Karvian kappalaisen W. Ingmanin toimesta vuonna 1885. Se oli jäänyt Harlundin viimeiseen asuinpaikkaan eli Karvian Sarankylän Hormaluoman taloon. Kalenteri on ohut, noin 12 cm pitkä, ja siihen on kaiverrettu merkkejä ja numeroita. Merkinnät on koverrettu kuuteen kaksijakoiseen riviin molemmin puolin esinettä.

Kalenterit olivat jo muinaisille kulttuureille usein ennustamisen välineitä, joihin liittyi paljon uskomuksia ja tapoja. Niiden avulla seurattiin paitsi ajan kulumista, pyrittiin myös ennustaman tulevaa. Harlund ennusti aikanaan monia asioita, jotka toteutuivat paljon myöhemmin:

- Teiden varsilla on puhelankoja kun hämähäkin siimoja. Toinen mies seisoo toisel puolel maailmaa ja toinen toisel puolel ja puhuvat välinsä.

- Ajetaan päättömillä hevosilla maantiellä. Rautaisia teitä vetävät päättömät hevoset kuormia.

- Valo kiikkuu langan päässä.

- Suomessa ei tarvita kuin yksi pappi, jota voi kuunnella kotona sängyssä maaten.

- Viikatteita ei lopulta tarvita, koska heinät niitetään koneella.

- Tulee suuri sota. Soditaan ilmassa, maalla, vedessä ja veden alla.

Muuan karvialainen totesikin Harlundista: ”Se oli semmonen että se tiesi erelleppäij ja ne on nyk käynykki kaikki totehem mitä se toimitteli.".

Harlund oli tehnyt kalenterimerkintöjä myös viimeisen asuinpaikkansa aitan seinään. Sinne hän oli kaivertanut ”filosofin kalenterin”, joka alkaa vuoden 1800 kesäpäivänseisauksesta. Merkinnät jatkuvat 16 vuotta eteenpäin, miltei miehen kuolemaan saakka. Merkinnät ovat samantapaisia kuin museon kalenterissa.

Dosentti Paul Kustaanheimo tutki seinän kalenterimerkintöjä aikoinaan ja kirjoitti mm.:

"Harlund ei näytä olleen tyytyväinen tavalliseen kalenteriin, koska hän aloitti uuden ajanlaskun numeroiden vuotensa (Or = dr) l:stä alkaen käyttäen nollakohtana vuoden 1800 juhannusta (todennäköisesti). Uusi vuosi alkaa auringon siirtyessä Kravun merkkiin, siis 22/6. Kuukaudet on merkitty eläinradan merkein ja päivämäärä tarkoittaa ilmeisesti monettako päivää (eli kuinka monta astetta) aurinko on k.o. merkissä. Viimeinen merkintä, 21 leijona or 16, vastasi siten tavallista päivämäärää 13 elokuuta 1815-------."

Kollegani, intendentti Heli Lahdentausta tutki pyynnöstäni vuoden 1809 seinämerkintöjä, jotka ajoittuvat Suomen sodan aikoihin. Hän selvitti astrologisten merkkien astelukujen perusteella, että Harlundin tuolta vuodelta merkitsemät päivämäärät ovat: 5. tammikuuta, 7. helmikuuta, 28. heinäkuuta, 7. syyskuuta, 10. lokakuuta, 10. marraskuuta, 26. marraskuuta ja 22. joulukuuta.

Kustaanheimo totesi aikoinaan, ettei ole mahdollista tietää, mitä merkittyinä päivinä on tapahtunut. Ne voivat olla merkintöjä tekijän yksityiselämän tapahtumista, tärkeimmistä tapahtumista ympäristössä, maanviljelystä koskevia merkintöjä tai säähavaintoja koskevia tietoja.”

Esine ei ole tällä hetkellä esillä.

Sari Tauriainen

Lähteet:

Saari Eino 1977. Entinen Karvia. 3 osa. Karvian kotiseutuyhdistys ry.

Suulliset tiedot: Lahdentausta Heli, intendentti, Suomen kansallismuseo.